Sámi Nissonforum bálkkašii Kuokkanena ja Sovkina

Sápmi 9.3.2015 klo 7:00

Sámi Nissonforum geigii vahkoloahpas ovdánahtinbálkkašumi Rauna Kuokkanenii ja Valentina Sovkinai. Bálkkašumi leat ovdal ožžon earet eará Ristenrauna Magga ja Tiina Sanila-Aikio.

Rauna Kuokkanen ja Valentina Sovkina
Govva: Sámi nissonforum

Sámi Nissonforum čoahkkanii vahkoloahpas Ubmejes ja doalai jahkečoahkkima, seminára ja prošeaktačoahkkima.

Seamma oktavuođas SNF geigii ovdánahtinbálkkašumi Rauna Kuokkanenii ja Valentina Sovkinai.

Symbolalaš ruhtasupmi bálkkašupmin

SNF bálkkašupmi lea diploma ja symbolalaš 1 000 Norgga ruvnnu ruhtasupmi.

Bálkkašupmi geigejuvvo gudnin sutnje dahje sidjiide, gean barggu SNF stivra atná leat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddideapmái ávkin sámi servodagas.

– Ruošša sámedikki presideanta Valentina Sovkina oažžu bálkkašumi go áŋgirit ja duostilit ovddida Ruošša sámiid vuoigatvuođaid, muitala Sámi Nissonforuma njunuš Gudrun E.E. Lindi NRK Sápmái.

Bálkkašupmi lei diibmá juo galgat sutnje geigejuvvot, muhto SNF:s ii lean dalle jahkečoahkkin ruhtavátnivuođa geažil. Danin oaččui Sovkina bálkkašumi easka dál.

Nubbi bálkkašuvvon nisu lea Rauna Kuokkanen, professor Toronto universitehta stáhtadiehtaga lágádusas ja eamiálbmotoahpuid prográmmas Kanadas

– Rauna Kuokkanen lea dutkan sámi iešmearrideami sámi nissonperspektiivvas ja dán barggu ovddas oažžu son ges bálkkašumi dán jagi, muitala Lindi.

Seminára sámenissoniid oassálastinvuoigatvuođas

SNF doalai vahkoloahpas maid seminára fáddán lei sámenissoniid oassálastinvuoigatvuohta – Maid dat mearkkaša sosiála dillái, dearvvasvuhtii ja veahkáválddálašvuođa eastadeapmái.

Rauna Kuokkanen, Jovnna-Jon-Ánne-Kirstte Rávdná, logaldalai Ubmejes fáttás Elsa Laulas Maxida Märakii: Sámenissoniid golbma radikála akšuvnna (measta) čuohte jagis.

Seminára loahpahuvvui páneladigaštallamiin mas lea sáhka das mo nanosmahttit sámenissoniid oassálastin- ja váikkuhanvuoigatvuođa.

SNF ovdánahtinbálkkašupmi 1999–2015

1999: Marit Smuk Solbakk, Deatnu

2000: Cecilie Danielsen, Tvervatnet, Muoffie

2001: Aleksandra Antonova, Lujávri

2002: Jens Martin Mienna, Guovdageaidnu

2003: Anna Anita Hivand, Kárášjohka

2004: Elise Valkeapää, Gárasavvon

2005: Dievddut-searvi, Guovdageaidnu

2006: Oarjelsámi nissonfierbmádat Aahkoe

2007: Roza Jakovleva, Boazovárri

2008: Tiina Sanila-Aikio, Čeavetjávri/Anár

2009: Biret Elle Láila, Kárášjohka

2010: Louise Bäckman, Stockholm

2011: Alla Vasiljeva, Lujávri

2012: Ristenrauna Magga, Njunnás

2013: Arna Meisfjord, Leirfjord , Norggas

2014: Ii juolluduvvon

2015: Rauna Kuokkanen, Ohcejohka ja Valentina Sovkina, Lujávri

“Sárái” – go soardin dáhpáhuvvá máŋgga hámis

“Dál mun goit dieđán ahte dat mii dáhpáhuvai ii lean mu sivva.” Ándagassii átnumis sáhttá leat fámolaš mearkkašupmi. Geassemánus 2008 Kanada stáhtaminister ánui ándagassii stáhta eamiálbmogiid ovddeš ásodatskuvllaid soardin- ja assimilerenhistorjjá. Dát lei oassin viidát soabadallanproseassas, mii lea ásodatskuvllaid oaffariid guhkesáigge barggu ja gáibádusaid boađus. Muhtumiid mielas stáhtaministera sánit eai lean doarvái, muhto máŋgasiidda geat ledje mánnán vásihan seksuála ja fysálaš illásteami dáin ásodatskuvllain, almmolaš ándagassii átnumis lei stuorra mearkkašupmi. Ovtta indiánaalbmái stáhtaministera ándagassii mearkkašii loahpa iežas sivahallamiidda – bajábeal sihtáhta leat su sánit.

Read more

Dásseárvu Sámis – buohkaid gažaldat

Ruoŧabeal Sámi Jeanoe-dásseárvoprošeavtta jođiheaddji Ellacarin Blind dadjá ahte dásseárvu ii leat nissongažaldat. Dat lea baicce demokratiijagažaldat ja gáibida ahte nisson- ja almmáiolbmuin lea seamma váldi ja vejolašvuohta oassálastit servodahkii ja mearridit iežaset eallimis. Ovddeš Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lohká, ahte nissonáirasiid eanetlohku Sámedikkis lea easkka álgu dásseárvopolitihkkii. Okta vuosttaš lávkkiin lea dovdagoahtit čiegus fápmoteknihkaid mat leat oassin maiddái sámepolitihkas.

Read more

Nissonbeaivi Sámis

Badjelaš vahkku dassái (8.3.) lei riikkaidgaskasaš nissonbeaivi muhto Sámis dat manai meattá measta fuomáškeahttá. Vurden dássážii oaidnit ja lohkat maid Ávvir čállá dan birra, muhto ii čállán sániinge ii fal ii maidige. (Dat ii dieđusge mearkkaš vel visot ahte okta aviisa ii čále dan birra, muhto dál mis lea dakkár dilli ahte jos Ávvir ii čále, dalle ii leat nubbi sámegiel aviisa, mii sáhttá dahkat buoret barggu.) Olmmoš báhcá dieđusge smiehttat manne Ávvir ii beroštan čállit nissonbeaivvi birra, vaikko beaivi lea sihke historjjálaččat ahte otnábeaivve mearkkašahtti. Buot eará aviissat maid guvlen sihke Davviriikkain ja stuorát máilmmis muitaledje sihke beaivvi dáhpáhusain ja maiddái jearahalle nissonolbmuid geat leat ráhčan ovddidit dásseárvvu ja vuostálastán nissoniid olggušteami iešguđetláhkai.

Read more