Leago mis duostilvuohta?

Dát ii leat máilmmeloahppa, iige sámeservodaga loahppage. Mii galgat muitit ahte AHR mearrádus guoská dušše dan gii beassá jienastit Sámedikki válggain. Duohta, vuogádat lea dál huksejuvvon nu ahte son gii beassá jienastit lea maid virggálaččat dohkkehuvvon sápmelažžan Suomas. Sámit leat ieža leamaš ceggemin dán vuogádaga muhto dál (jos eat jo ovdal) leat oaidnán ahte dat lea korrupta ja šaddan olggobeal olbmuid háldui. Álo sáhttit hilgut vuogádagaid mat eai doaimma. Sámediggige ii leat eará go vuogádat, politihkalaš ásahus man olbmot leat ceggen ja man olbmot sáhttet hilgut ja gomihit. Ja dasto álgit álggus, hukset juoida eará man olggobeal olbmot eai sáhte váldit háldui olggobeal ásahusaid mearradusaid vehkiin. Váttis muhto ii veadjemeahttun. Jos man nu ii sáhte divvut, galgá hukset ođđa.

Mii leat leamaš sápmelaččat ovdalgo Suoma stáhta mearridišgođii gii lea sápmelaš. Mii leat leamaš sápmelaččat ovdal Suoma stáhta. Loahpa loahpas, maid mii beroštit Suoma stáhta mearrádusain? Mii ieža diehtit ja mearridit dan geat leat sápmelaččat, odne ja ihttin.

Jos mii hilgut Sámediggevuogádaga ja cegget juoida eará, Suoma stáhta ii sáhte rábmut máilbmái ahte sii gudnejahttet sámiid ja eamiálbmotrivttiid. Ahte sis lea sámiid álbmotválljenorgána mii ollašuhttá sámiid iešstivrema. Mii sáhttit ieža muitalit máilbmái nuppeláhkai iešguđet forumiin.

Leago mis duostilvuohta njuiket eret Suoma stáhta lávžegeažis? Dát lea eandalitge hástalus daidda sámiide geat leat dál evttohassan Sámediggái ja geat eai dohkket Suoma stáhta ja dan riektevuogádaga assimilerenpolitihka. Dálá válggain leat ollu buorit evttohasat ja sis leat dievva buorit oaivilat ja áigumušat. Mo geavahit dan energiija positiivvalaččat, hukset juoida min iežamet várás? Sáhttitgo heaitit doarrumis mieskán ja korrupta ortnega vuostá, mii ii bargga eará go dahká duššin sámiid iešmearridan- ja eará viggamušaid jagis nubbái? Mii leat dorron dáinna seamma áššiin 1995 rájes. Mii lea rievdán 20 jagis? Leatgo juksan maidige dainna doarrumiin? Man guhká vel áigut skievttidit iežamet vátná resurssaid? Goas duostat jorggihit čielggi ja dadjat “dát lea doarvái”?

Advertisements

Ásodatskuvllaid komišuvdna

Skuvllat leat heaitihuvvon muhto gopmit leat báhcán. Kanada lea ásahan Ásodatskuvllaid duohtavuođa ja soabadankomišuvnna, man ulbmilin lea beassat eret maid gopmiin. Komišuvdna álggaha barggus geassemánus ja áigumuššan lea doallat almmolaš gullandilálašvuođaid birra riikka. Buohkat geat leat vásihan skuvlla ávžžuhuvvojit hállat friddjat iežaset vásáhusain. Stáhta lea juolludan komišuvnna doibmii 60 miljovnna dollára ja dat galgá viđa jagis buoridit háviid mat leat báhcán Kanada eamiálbmogiid gaskii.

Read more

Sámit diehtaga mielde

Ikte lohken guokte artihkkala,* mat bures govvidedje mo dieđa lea historjjálaččat leamaš guovddážis meroštallamin sámiid earret eará álbmogin, geain lea miellabuohccivuohta varas. Okta guorahalai dieđalaš oainnuid sámiid miellabuohccivuođas áigodagas 1852-1965 ja nubbi fas náli mearkkašumi olmmošgoddindáhpáhusa dutkamušain 1910-logus. Guktot artihkkalat gieđahalle dáhpáhusaid mat ledje dáhpáhuvvan Guovdageainnus, man dihtii millii bođii maid gažaldat ahte man ollu son dát historjjálaš dieđalaš (ja juridihkalaš) diskurssat ledje váikkuheamen dasa, mo Norggas reagerejedje Guovdageainnu vuolleahkásaš nieiddaid illástandáhpáhusaide moadde jagi dassái. Dallehan Guovdageainnus measta šattai synonyma pedofiliain, goit muhtin aviissain ja olbmuid mielas.

Read more

Jođiheami birra

Gieskat ovtta email-listtus lei miellagiddevaš ságastallan jođiheaddjiid birra. Ságastallan vulggii johtui go ledjen čállán bloga “Unselfish Capitalism” birra, mii muitalii earret eará albmás gii lea čállán seammanammasaš girjji ja gii ohcalii “áŋgiris, karismáhtalaš jođiheaddji” ovddidit “árvvas kapitalismma” ja dan árvvuid. Su mielde dát jođiheaddji livččii sihkkarit nissonolmmoš. Muhtumat e-listtus oaivvildedje ahte oppalohkái jođiheapmi lea patriarkála doaba, go dat vuođđuduvvá hierarkiijaide ja dasa, ahte okta olmmoš ráđđe eará olbmuid badjel. Dan dihtii eat oppa dárbbašge jođiheaddjiid, muhto galgat gávdnat ođđalágan vugiid doaibmat ja ovddidit servodagas. Okta dutki, gii lea eallinági dutkan matriárkala servodagaid goit fuomašuhtii ahte maiddái matriarkála servodagain leamaš jođiheaddjit, muhto das leamaš earálágan vuođđu.

Read more

“Jávohisvuođain eat olle gosage”

Jávohisvuođain eat olle gosage – vaikko vel leat váivves ja losses áššit, daid birra galgá háleštit. Ná logai Elle, Ellen Skum, váldopersovdna Nils Gaup Guovdageainnu filmma loahpas. Son hálai dieđusge 1852 dáhpáhusain. Mii diehtit psykologiijas ahte Elle sánit leat duohta: vai beassat traumáhtalaš áššiid badjel, daid birra galgá hállat ja daid ferte gieđahallat, muđui dat šaddet trauman mii sirdášuvvá buolvvas nubbái. Read more