Leago mis duostilvuohta?

Dát ii leat máilmmeloahppa, iige sámeservodaga loahppage. Mii galgat muitit ahte AHR mearrádus guoská dušše dan gii beassá jienastit Sámedikki válggain. Duohta, vuogádat lea dál huksejuvvon nu ahte son gii beassá jienastit lea maid virggálaččat dohkkehuvvon sápmelažžan Suomas. Sámit leat ieža leamaš ceggemin dán vuogádaga muhto dál (jos eat jo ovdal) leat oaidnán ahte dat lea korrupta ja šaddan olggobeal olbmuid háldui. Álo sáhttit hilgut vuogádagaid mat eai doaimma. Sámediggige ii leat eará go vuogádat, politihkalaš ásahus man olbmot leat ceggen ja man olbmot sáhttet hilgut ja gomihit. Ja dasto álgit álggus, hukset juoida eará man olggobeal olbmot eai sáhte váldit háldui olggobeal ásahusaid mearradusaid vehkiin. Váttis muhto ii veadjemeahttun. Jos man nu ii sáhte divvut, galgá hukset ođđa.

Mii leat leamaš sápmelaččat ovdalgo Suoma stáhta mearridišgođii gii lea sápmelaš. Mii leat leamaš sápmelaččat ovdal Suoma stáhta. Loahpa loahpas, maid mii beroštit Suoma stáhta mearrádusain? Mii ieža diehtit ja mearridit dan geat leat sápmelaččat, odne ja ihttin.

Jos mii hilgut Sámediggevuogádaga ja cegget juoida eará, Suoma stáhta ii sáhte rábmut máilbmái ahte sii gudnejahttet sámiid ja eamiálbmotrivttiid. Ahte sis lea sámiid álbmotválljenorgána mii ollašuhttá sámiid iešstivrema. Mii sáhttit ieža muitalit máilbmái nuppeláhkai iešguđet forumiin.

Leago mis duostilvuohta njuiket eret Suoma stáhta lávžegeažis? Dát lea eandalitge hástalus daidda sámiide geat leat dál evttohassan Sámediggái ja geat eai dohkket Suoma stáhta ja dan riektevuogádaga assimilerenpolitihka. Dálá válggain leat ollu buorit evttohasat ja sis leat dievva buorit oaivilat ja áigumušat. Mo geavahit dan energiija positiivvalaččat, hukset juoida min iežamet várás? Sáhttitgo heaitit doarrumis mieskán ja korrupta ortnega vuostá, mii ii bargga eará go dahká duššin sámiid iešmearridan- ja eará viggamušaid jagis nubbái? Mii leat dorron dáinna seamma áššiin 1995 rájes. Mii lea rievdán 20 jagis? Leatgo juksan maidige dainna doarrumiin? Man guhká vel áigut skievttidit iežamet vátná resurssaid? Goas duostat jorggihit čielggi ja dadjat “dát lea doarvái”?

Boares siidaortnega atnuiváldimis

Suoma Sámeradio čállá ahte mun evttohan boares siidaortnega atnuiváldima bellodagaid sadjái. Ferten vehá divustit dan dulkoma. In leat njulgestaga evttoheamen siiddaid atnuiváldima, evttohan dušše ahte sáhtášii leat mávssolaš guorahallagoahtit dán jurdaga dárkileabbot. Mun in leat (goit vel) dutkan inge suokkardan boares sámi siidaortnega inge dan, mo dan sáhtášii váldit atnui Sámedikki válggain ja muđui dan vuogádagas. Lean dušše jurddašan ahte siidaortnet sáhtášii leat okta molssaeaktu guorahaladettiin Sámedikki ođasmahttima nu ahte dat bálvalivččii sápmelaččaid buorebut ja ahte sámit oainnašedje Sámedikki eambbo iežaset ásahussan (iige dego dál, dušše stáhta várás – dát lea okta ášši mii maid dávjá bođii ovdan jearahallamiiguin). Boares siidajuogu ealáskahttin sáhtášii buktit dehálaš báikkálaš oli sámi iešmearrideapmái, man máŋgasat váillahit dálá sámi iešmearridanviggamušain. Hui oktageardánit jurddašaladettiin siidaortnegii atnuiváldin sáhtášii doaibmat vaikko nu ahte juohke siiddas livččii ovttasteaddji(t) Sámedikkis, ja dát ovddasteaddji(t) galggašedje gulahallat iežaset siiddain Sámedikki áššiid birra čoahkkimiid gaskkas (nappo doallat báikkálaš čoahkkimiid siidda beroštuvvan olbmuide.) Oassálastin siidda doibmii ja čoahkkimiidda dieđusge livččii eaktodáhtolaš. Dáđe eanet in leat gal smiehttan mo dat doaimmašii – sihkkarit leat earát geat leat guorahallan maid dán ja eará vejolašvuođaid. Siidaortnega guorahallan Sámedikki dahje otná politihka oktavuođas ii leat romantiseren dego muhtumat álo evttohit – miihan sáhttit váldit atnui vuogádaga dahje osiid das mii doaibmá ja heive ja guođđit eará eret. Nuhan máilmmi eará eamiálbmogat maid dahket, váldit ođđasit atnui duššáduvvon (koloniserejuvvon) vuogádagaid, vieruid ja dábiid, ođđa hámis heivehuvvon otná dárbbuide.

Bellodagat Suoma Sámediggái? Sámit lohket ii leat buorre jurdda

Suoma sámediggelága leat ođasmahttimin ja okta guovddáš rievdadusevttohus guoská evttohasásaheami. Bargojoavku lea evttohan ahte seamma láhkai go Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiin, Suoma Sámediggi válddášii atnui listáválggaid, nappo válggaide livččii vejolaš ráhkadit oktasašlisttáid. Dát mearkkaša bellodagaid ceggema ja vejolaččat maid Suoma bellodagaid lávkema Sámediggái.  Sii geat dorjot evttohusa ákkástallet dainna ahte oktasašlisttáin áirasiin livččii eambbo oktasaš ja oktilaš politihkka ja maiddái eambbo ovddasvástádus iežaset politihkas. Bellodagat gáibidivčče áirasiid ráhkadit oktasaš politihkalaš prográmmaid ja ovttasbargat eambbo bellodaga siste. Muhtin áirasat fas vuosttildit evttohusa dainna ákkáin ahte bellodatjurddašeapmi ii gula sámi mearridanvuohkái.

 Oktasašlisttáid atnuiváldin livččii stuorra rievdadus Suoma Sámedikki vuogádahkii ja politihkkii ja das leat máŋggalágan guhkesáigge váikkuhusat maid livččii dehálaš guorahallat dárkilit ovdalgo mearridit ođđa ortnegis. Aktiivvalaš servodatberošteaddjin mun maid ledjen guhká dan oaivilis ahte dálá ovttaskas áirasiid ortnet ii doaimma albmaláhkai danne go áirasat geat válljejuvvojit Sámediggái eai iežage dieđe gean dahje man guovllu sámiid sii ovddastit. Čoavddus dán čulbmii mu mielas goit ii goassige lean bellodagat muhto boares siidaortnega ealáskahttin – nappo áirasat ovddastivčče iešguđet siiddaid (guovlluid) gos áirasiin livččii geatnegasvuohta gulahallat ja deaivvadit siidda olbmuiguin.

 Dien niegu rájes lean dutkagoahtán ášši. Iežan dutkanprošeavtta olis (fáddán eamiálbmogiid iešmearrideapmi) lean jearahallan 35 sápmelačča Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja okta gažaldahkan leamaš maid sii jurddašit dálá sámi politihkalaš ásahusain ja dain viggamušain ollašuhttit iešmearrideami. Máŋgasat hállagohte das, mo Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid vuogádat ja eandalitge bellodagat leat dahkan duššin sámi iešmearrideami. Stuorra oassi Norgga beal Sámi oassálastiin dadje ahte bellodatpolitihkka lea bissehan dahje ollásit bilidan sámi iešmearridanviggamušaid. Máŋgasiid mielas dat leamaš stuorra feaila diktit dáža bellodagaid searvat Sámedikkeválggaide.

 Okta oassálasti dajai njuolgut:  “Norgga Sámediggi ii leat otná dilis ovddideamen iešmearrideami, dat lea menddo dárvanan dáža bellodagaide.”

 Nubbi oassálasti fas oaivvildii: “Norgga bellodagat eai galggaše ollenge leat Sámedikkis go dat bissehit sámejurddašeami. … Dat dadjot duššiid dan sadjái go barget dan maid galggašedje”.

Maiddái eará oassálastit namuhedje siskkáldas riidduid guovddáš sivvan dasa ahte iešmearridanviggamušat orrot bisánan: “Dán áigge siskkáldasat nággejit duššalaš áššiid dan sadjái go gávdnat oktasaš vuođu”.

Boarrásut olmmoš gii leamaš guhká mielde sámepolitihkas (muhto ii goassige Sámediggeáirras) muitalii mo Norgga Sámediggi “šattai earáláganin go mun ledjen jurddašan; mun jurddašin ahte mii nagodit hukset juoidá mii lea min eatge dárbbaš jurddašit mo doaibmá Stuorradiggi, mo doibmet dáža bellodagat, mii lea organiseren”.

Earát maid čuoččuhedje ahte Sámediggi leamaš álggu rájes Norgga vuogádaga njuolggo kopiija, gos ovtta olbmo mielde juohkehaš galgá “bargat dušše iežas bellodaga buorrin, geahččalit gomihit nuppi bellodaga”. Son jotkkii:

 “Otná systema lea dego ledjongárdi gosa ain duollet dalle bálkestit biergobihtá man alde dasto dorrot. Mun in leat hárjánan diesa, mun in ádde manne olbmot válljejit mannat dohko, njieidit earáid áigumušaid ja loktet iežas bellodaga nama. Dat lea dáža politihkalaš bellodagaid bargovuohki. Gean jietna dat lea Sámedikkis; leago sámiid vai dáža bellodagaid?”

 Okta Norgga Sámediggeáirras lei maiddái duhtameahttun dálá Sámedikki organiserenvuohkái mas “áigi, fámut ja resurssat gollet dušši fállehemiide, smávva erohusaid doarrut (ja) mas bellodagat galget dahkat iežaset oinnolažžan smávva erohusaid bokte”. Su mielas “bellodagat eai leat lunddolaš organiserenvuohki sámeservodagas”.

 Okta oassálasti oaivvildii, ahte Norggas politihkalaš bellodagaid sadjái galggašii leat eambbo báikkálaš vuogádat. Máŋgasat oaivvildedje ahte stuorra sivva dálá váttisvuođaide lea dat ahte sámi politihkalaš ásahusat leat njuolggo kopiijat váldoservodaga ásahusain eaige ollenge speadjalastte sámi árvvuid dahje sámi málliid.

Okta Ruoŧa beal sápmelaš hálai mo amas vuogádat lea buktan riidduid Sámediggái:

“Mun jáhkan dat lea amas organiserenvuohki mii lea buktán ja dagahan riidduid, eaihan dat leat diennalágiin ovttasbargat, dat lea amas sámiide, ja dat ii sáhte soabat sámi jearaldagaide diekkár organisašunstuktuvra. Mun jáhkan livččii olu buoret geahččalit ráđđádallat ja gávdnat oktasaš oainnu vaikko válddaliige áigge. Muhto mun in jáhke, mun in luohte dan struktuvrii.”

Norgga Sámedikki njunus politihkkár hálai mo bellodat- ja eanetlohkuvuogádat ii leat sámi mearridanvuohki:

“Dan mun jáhkan, diet dat lea dat sámi vuohki ahte don in leat … dat lea unohas jos bealli ovtta dievasčoahkkimis njuolgut manná vuostá muhtin ášši. Dat lea hui unohas, mun lean vuohttán mis leamaš moadde ášši gos lea juohkásan Sámediggi ja dat ii leat buorre. Das šaddá ollu nákkáhallan siskkáldasat mii lea dárbbašmeahttun, mii galggašeimmet daid návccaid geavahit stáhta eiseválddiid ektui, oktasaš, muhto dat lea šaddan nu dehálaš čájehit iešguđet bellodaga prinsihpaid, it don šat jurddaš dan ahte dat lea dehálaš leat čoahkis. Muhto dan ahte du politihkka galgá gullot ja oidnot ja dohkkehuvvot.”

 Son maid fuomášuhttii mo bellodagat eastádit ovddasbarggu ja ráhkadit juoguid gokko dat eai oppanassiige leat:

“Mii geahčaimet eará bellodagaid prográmmaid ovddit Sámedikki válggaid oktavuođas ja oinniimet dan ahte dat leat hui sullásaččat, dain ii leat stuorra erohusat oppalohkai, erenoamážit NSR ja Bargiidbellodaga progámmain ii lean báljo erohus. Ja dat lea miellagiddevas go dat eai oba ovttasbargga. Ahte manne dat lea nu, ahte diet guokte bellodaga eai sáhte ovttasbargat, dat livččii stuorra máilmmi eanetlohku Sámedikkis.”

Guhkesáigge politihkkár gii leamaš sihke Ruoŧa Sámedikkis ja máŋga eará organisašuvnnain guhká mielde:

“Dáppe Ruoŧa bealde, dat lea váttis čilget manne lea šaddan nu ollu nággu. Muhto dat lea dieđusge smávva joavku, dat lea makkár olbmot doppe čohkkájit, makkár njunnošat leat. Muhtin muddui persovnnalaš riiddut muhto mun jáhkan dat lea dakkár láddaneapmi. Dat lea maid okta proseassa go mii vuolgit dakkár dábálaš dološ konsensuskultuvrras mii galgá soahpadit ja dál leat boahtán dakkár ođđaáigásaš demokrahtalaš systemii mas galgá ákkastallat… Ruota bealde váilu hárjaneapmi servodatbargguin, Norgga ja Suoma bealde sámepolitihkkárat čohkkan gielddastivrrain ovdal. Buorredahtolaččat muhto eai leat ovdal bargan dakkár ruoŧa politihkalaš systema málle mielde nu ollu. Ja jos geahččá daid bellodagaid, dat eai leat oahppan dakkár oarjánmálle politihkalaš kultuvrii.”

Ovddeš Ruoŧa Sámediggepresideanta fas celkkii:

“Mii leat 31 jurddašeaddji olbmo geat leat jierbmái ja čeahppi muhto mii eat nákce ovttasbargat go mii leat nu juohkásan. Mii ceggejit seinniid iežamet gaskii ja dadjat ahte mii eat sáhte ovttasbargat dieinna bellodagain. Ahte mun sáhtán ovttasbargat duinna ovttaskas olmmožin muhto ii du bellodagain. Mun lean jurddašallan ahte jos sáhtášii beare mearridit oalát hilgot bellodagaid, dadjat ahte dál mii eat leat šat juohkásan bellodagaide muhto mii leat dušše 31 ovttaskas olbmo ja ahte mii čoavdit dán váttis dili ovttas. Mun oaivvildan ahte jos mii háliidat Sámedikki doaibmat duođaid bures de kánske mii duođaid galgat hilgut politihkalaš bellodagaid ja vuojulduvvat gávdnat oktasaš čovdosiid dan sadjái go iskat dušše iežas bellodaga vuoitit. Mii fertešeimmet ovdamearkka dihtii šiehtadit muhtin vuođđoárvvuin ahte mo mii bargat ovttas ja mo mii láhttejit nuppiid vuostá. Mii leat kopieren oarjemáilmmi eanetlohku-jurddašeami ja dál mii oaidnit ahte dat ii doaimma nu bures. Mii eat beasa gosage.”

 Loahpas vel Suoma beal sápmelačča oaivil:

“Sámi servodat lea nu unni, galggašii gávdnat ovttasbargovugiid ja heaitit riidaleames. Sámepolitihkka lea menddo henkilöitynyt [šaddan persovnnalažžan]. In jáhke ahte bellodatortnet doaimmašii nu bures, mii leat nu unnán sámit Suomas.”

 Oanehis oktiigeassun sáhttá dadjat ahte sihke sámepolitihkkárat ieža ja dábálaš olbmot oaivvidit ahte bellodagat eai leat oktageardánis čoavddus beavttilmahttit sámepolitihka dahje ovddidit sámi áššiid dego iešmearrideami. Dat mielddisbuktet ođđa hástalusaid, juoguid, čuolmmaid ja maiddái riidduid. Suoma Sámediggelága ođasmahttinlávdegoddi ja Suoma Sámediggi galget váldit vuhtii sámiid oaiviliid ja guorahallat ášši hui dárkilit ovdalgo mearridit bellodatortnega atnuiváldimis.

 

(Jearahallamat leat oassin mu dutkanprošeavtta eamiálbmogiid iešmearrideamis. 2008:s jearahallen 15 nissona Norgga ja Suoma Sámis ja 2011 jearahallen 20 nisson- ja almmáiolbmo Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámis. Dutkanprošeavtta ruhtadeapmi lea 2011 rájes boahtán Kanada Dutkanráđis ja dalle viiddidin dan guoskat maid Ruonáeatnama ja Kanada davviosiid. 2008 jearahallamiid vuođul lean čállán guhkit dieđalaš artihkkala sihke sáme- ja eaŋgalsgillii mat leat gávdnomis Artihkkalat-siidduin.)

Iešmearrideami ollašuhttin, Oassi 3: Sámiid iešhálddašeapmi

Sámi politihkalaš orgánat dego Sámedikkit ja Sámeráđđi leat máŋggaláhkai njuolggo kopiijat davviriikkalaš ásahusain. Sámi orgánat leat maiddái váldán atnui váldoservodaga politihkalaš struktuvrraid, vieruid ja doaibmavugiid guorahalakeahttá dárkileappot man bures dat heivejit Sápmái. Sámi politihkas maiddái ii leat ságastallon dahje suokkardallon mo livččii vejolaš heivehit sámiid historjjálaš iešmearridanvuogádagaid dego siidaortnega otnábeai dillái dahje mo váldit atnui siidaortnega guovddáš prinsihpaid vuođđun dálá sámi servodateallimii ja politihkkii.

Read more

Iešmearrideami ollašuhttin, Oassi 2: Iešráđđema gáibádusat ja hástalusat

Lea čielggas ahte nugo eará álbmogat, eamiálbmogat galget maiddái beassat mearridit ja ráđđet ieža iežaset áššiid. Dasa lassin seammaláhkai go eará servodagat, sii dárbbašit buorre ráđđema. Okta vuđoleamoš čielggademiin eamiálbmogiid buorre ráđđenvuogádagain ja prinsihpain lea Harvard universitehta prošeakta Amerihká indiánaid ekonomalaš ovdáneami birra mii álggahuvvui 1980-logu loahpas. Guovddáš dutkangažaldat lei gávdnat sivaid daidda stuorra erohusaide ekonomalaš ovdáneamis mat ledje iešguđet indiánačearddaid gaskkas. Dutkanbohtosat ledje hui miellagiddevaččat. Stuoramus sivva erohusaide ekonomalaš ja eará ovdáneami gaskkas ii lean luondduresurssat dahje daid váilun. Stuoramus sivva ii lean maid skuvlejumi váilun dahje kapitála vailun, vaikko dát ledje mearkkašahtti dahkkit. Stuoramus sivat ledje politihkalaččat – bealit, mat guske ráđđema oliid, eandalitge ráđđenásahusaid struktuvrra, válddi ja kvalitehta.

Read more

Iešmearrideami ollašuhttin, Oassi 1: Mii lea buorre iešráđđen?

Mii lea ráđđen ja mo dat spiehkkasa hálddašeames? Mat leat buori ráđđema iešvuođat? Mii lea dasto ieš-ráđđen? Mii lea beaktilis iešstivren ja mo dan sáhttá hukset? Dát golmmaoasat artihkalráidu guorahallá dáid gažaldagaid, mat leat hui áigeguovdilat eamiálbmotmáilmmis, maiddái Sámis. Artihkalráiddu vuođđun lea  earret eará dutkanbohtosat maid muhtin dutkit leat buktán ovdan.
Read more

Eamiálbmogiid iešstivrenguovddáš galledeamen universitehta

Dán vahkus Toronto universitehtas leamaš guossit guovddážis mii bargá Kanada eamiálbmogiid iešstivremii guoski áššiiguin (National Centre for First Nations Governance). Guovddáža presideanta, Herb George, ásahišgođii guovddáža British Columbias vihta jagi dassái, go son dolkkai dillái mas iešstivrema ovddideapmi ii orron mannamin ovddosguvlui eamiálbmogiid politihkalaš organisašuvnnaid bokte. Son oinnii stuorra dárbbu guovddážii mii nákce ja berošta bargat báikkálaš ja lagašservodaga – dábálaš olbmuid – dásis. Dán vahku galledeami ulbmilin leamaš čielggadit vejolašvuođaid álggahit ovttasbarggu Toronto universitehta ja guovddáža gaskkas sihke dutkama ja oahpahusa ektui. Mun lean beassan leat mielde Toronto universitehta plánenjoavkkus dan rájes go bohten deike. Leamaš erenoamáš oaidnit mo riikka stuorámus universitehta lea čájehan viiddes beroštumi dákkár ovttasbargui.

Read more

Konferánsa Sámi iešmearrideami birra

Mannan vahkus dollojuvvui Alttas riikkaidgaskasaš konferánsa Sámi iešmearrideami birra. Prográmma lei viiddis ja logaldallit ledje eanaš láhkaáššedovdit, geat suokkardedje iešmearrideami iešguđet beliid: ekonomalaš, kultuvrralaš, oahppui ja dutkamuššii gullevaš gažaldagaid namalassii sámi diliid ektui.

Read more