Máilmmi eamiálbmotkonferánssa birra

Yle Sámeradio jearahallan máilmmi eamiálbmotkonferánssa (22-23-9-2014 New York) birra Sápmi 24.9.2014 klo 10:18 | beaividuvvon 24.9.2014 klo 17:30

Kuokkanen skeptalaš stáhtaid hállui ovddidit eamiálbmogiid áššiid proaktiivalaččat Professor Rauna Kuokkanen muittuha, ahte eamiálbmogiid máilmmikonferánssa loahppadokumeanta, dego ON eamiálbmotrivttiid julggaštusge, ii čana geange lágalaččat. Lea eamitálbmogiid iežaset ja ON bissovaš foruma duohken iskat ollašuhtit loahppadokumeanttas, go muđui dat sáhttá vajalduvvot oalát, son oaivvilda.

Stáhtadiehtaga ja  eamiálbmogiid oahpuid professor Rauna Kuokkanen Toronto universitehtas lea skeptalaš stáhtaid hállui ovddidit eamiálbmogiid áššiid máilmmikonferánssa loahppadokumeantta mielde. Kuokkanen ávžžuhage eamiálbmotpolitihkariid presset stáhtaid go máhccet ruoktot, daningo son ii jáhke ahte stáhtat bohtet ieža dahkat maidege. – Geavadat ja duohtavuohta lea dat, ahte dát dohkkehuvvon loahppadokumeanta, seammaláhkai go julggaštusge, ii čana geange bargat maidege. Albma garra bargu álgá fas, go buohkat máhccet ruoktot dieppe New Yorkkas dan čoahkkimis. Dál lea eamitálbmogiid iežaset duohken ja ON bissovaš foruma duohken iskat ollašuhtit dan, muhto mun jáhkán dat leat maid dakkár mii sáhttá vajalduvvot oalát, jos eamiálbmogat eai ieža bargga dan ovdii garrasit.

“Eamiálbmotrivttiid galgá ollašuhttit báikkálaččat”

Rauna Kuokkanen muittuha, ahte ollašuhttin ii dáhpáhuva álbmogiidgaskasaš dásis. – Eamiálbmotrivttiid galgá ollašuhttit báikkálaččat dahje stáhtaid siskkodealde, ráđđádallamiid ja šiehtadallamiid bokte stáhtaiguin ja eará industriijaid ovddasteaddjiiguin, Kuokkanen dadjá. Loahppadokumeanttas son čalmmustahttá figgamušaid vuođđudit doaimmaid, main gohcit eamiálbmotrivttiid ollašuvvama stáhtain. – Diet gal lea hui dehalaš, ahte leat evttohan dakkár gozihanorgána. Dat livčče huo buorre jos diekkár boađašii, go dat ovddidivččii eamiálbmotrivttiid hui ollu. Dat loktešii maid eamiálbmotrivttiid julggaštusa stáhtusa virggálaš šiehtadusaid dássái dahje goittot seamma arvosažžan. Geavatlaččát livčče goittot vuohki, mainna sáhtášii gohdit dáid stáhtaid eamiálbmotrivttiid ollašuhttima.

“Stáhtain leat áibbas eará prioritehtat go eamiálbmogiin”

Professor Rauna Kuokkanen muittuha vel das, ahte stáhtaid intreassat leat dávjá hui earálaganat go eamiálbmogiid ulbmilat. – Mii diehtit ja leat oaidnán, ahte stáhtain leat áibbas eará prioritehtat go ja dábálaččat dat hálidit beare vajalduhttit dáid váttis eamiálbmotgažaldagaid, go galggašii ekomiija buoridit, man namas dat leat áigumin ieguđetlágan prošeavttaid eamiálbmotguovlluide. Guldal olles analysa.

Advertisements

Sámiid guoktilaš seaŋgaguoibmi? Statoil fearánat nuppebeal ábi

Sámit eai leamaš seamma gergosat árvvoštallat oljofitnodagaid dego máŋggat eará eamiálbmogat, vaikko oljofitnodagat leat beakkán eamiálbmogiid eatnamiid billisteaddjit ja olmmošvuoigatvuođaid dulbmejeaddjit birra máilmmi. Sámit baicce leamaš geargosat ovttasbargat fitnodagain dego Statoiliin jearakeahttá maid dat bargá eará guovlluin máilmmis, eandalitge eará eamiálbmotguovlluin. Muhtin sámi ásahusat leat vuolláičállán ovttasbargošiehtadušaid Statoiliin, mii galgá ruhtadit earret eará oahpuid ja dutkamuša Sámis.

Read more

Sápmelaččat ja genadutkan, oassi 2

Diibmá miessemánus lei sáhka máilmmeviidosaš genadutkanprošeavtta Genographic Project áigumušain čoaggigoahtit maiddái sámiid genaid kártet olmmošgotti historjjá ja čielggadit gos iešguđet álbmogat bohtet (geahča Genadutkan, sámit ja eará eamiálbmogat.) Dál Norggas Røros vuovdeeaiggádiid searvi lea addán cealkámuša lullisápmelaččaid vuoigatvuođaid birra, mas sii maiddái dadje ahte muhtin lullisápmelaš bearraša genaid galgá iskat ja čielggadit leatgo sii oppanassiige sápmelaččat (gč. omd. Ávvir 10.3.09). Dákkár čuoččuhusaide lea álki čáibmat iige váldit daid duođas. Muhto dego Ávvira oaivečálus deattuha, dákkár ovdagáttuid ferte váldit duođas ja digaštallat daid almmolaččat.

Read more

Álbmotbeaivve doalut

Vaikko dáppe Torontos eai lean mangelágan doalut sámi álbmotbeaivvi gudnin, dáiden ávvudit beaivvi buot árbeviroleamos vuogi mielde go goassige Sámis – vahágis. Iđđes barggus mis lei eamiálbmotprográmma mánnosaš čoahkkin, man min “vuoras” rabai haudenosaunee giitossártniin dego son láve. Dat lea árbevirolaš sárdni mii giitá eatnama ja dan buot oliid ja osiid ja mii árbevirolaččat sáhttá bistit máŋga diimmu. Ovdal dan giitossártni min prográmma čálli váccii birra rieggá “smudge” suovain (dábálaččat goikaduvvon salvia-šaddu, muhtumin háisuodni) vai buot čoahkkima oassálastit sáhtte buhtistit iežaset dainna suovain. Smudge-suova ulbmilin lea buhtistit ja rahpat olbmo ja olbmo miela váldit vuostá earáid ja earáid sániid positiivvalaš vuoiŋŋas. Dáid árbevirolaš ráhpanvieruid maŋŋá gieđahallagođiimet čoahkkináššiid. Go čoahkkin nogai, min “vuoras” (gii oahpaha maiddái oneida-giela min prográmmas) loahpahii čoahkkima. Eahkes trumbu- ja lávlunrieggás eamiálbmotstudeanttaid guovddážis vuot giinu manai rieggá birra smudge-suovain ovdalgo álggiimet lávlut. Rieggás juohkehaš beasai válljet oahpes lávlaga dahje oahpahit earáide ođđa lávlaga – lávlagat leat “árbevirolaš” intiánalávlagat mat olbmot lávlot sihke seremoniijain ja eahpeformála ovttastallamiin. Okta almmái lávllui ja oahpahii midjiide guovdžža lávlaga – son ieš gulai guovžža klánii – ja lávlaga maŋŋá okta rieggá jođiheaddjiin čilgii guovžamánu birra, mii lea dál lahkoneamen go guovža lihkká dálvenahkáriin. Son čilgii ahte oađedettiin guovža viežžá visuvnnaid olbmuid várás ja dat lea eandalitge guovža-klána olbmuid geatnegasvuohta gaskkustit daid visuvnnaid earáide.

Jurddašallen ahte nie dáppe stuorra miljongávpogis olbmot ellet iežaset kultuvrra vaikko ii leange miige erenoamáš ávvubeivviid sidjiide. Sidjiide dat leat oassin árgabeaivvis dađe stuorat doaluid dahje meanuid haga. Sámis mii dušše lávllestit Sámi soga lávlaga oktii jagis almma mangelágan vieruid haga ja dasto guldalit daid agálaš sártniid…

PS: Helsingin Sanomat almmustahtii mu čállosa Suoma stáhta ájihanpolitihkas sámiid hárrái ikte – mun ledjen gal ráhkkanan muhtin čilgehussii manne sii eai sáhte dan almmustahttit, nu ahte lei oalle stuorra imaš go lohke ahte šaddá álbmotbeaivve aviisii!

Iešmearrideami ollašuhttin, Oassi 3: Sámiid iešhálddašeapmi

Sámi politihkalaš orgánat dego Sámedikkit ja Sámeráđđi leat máŋggaláhkai njuolggo kopiijat davviriikkalaš ásahusain. Sámi orgánat leat maiddái váldán atnui váldoservodaga politihkalaš struktuvrraid, vieruid ja doaibmavugiid guorahalakeahttá dárkileappot man bures dat heivejit Sápmái. Sámi politihkas maiddái ii leat ságastallon dahje suokkardallon mo livččii vejolaš heivehit sámiid historjjálaš iešmearridanvuogádagaid dego siidaortnega otnábeai dillái dahje mo váldit atnui siidaortnega guovddáš prinsihpaid vuođđun dálá sámi servodateallimii ja politihkkii.

Read more

Iešmearrideami ollašuhttin, Oassi 2: Iešráđđema gáibádusat ja hástalusat

Lea čielggas ahte nugo eará álbmogat, eamiálbmogat galget maiddái beassat mearridit ja ráđđet ieža iežaset áššiid. Dasa lassin seammaláhkai go eará servodagat, sii dárbbašit buorre ráđđema. Okta vuđoleamoš čielggademiin eamiálbmogiid buorre ráđđenvuogádagain ja prinsihpain lea Harvard universitehta prošeakta Amerihká indiánaid ekonomalaš ovdáneami birra mii álggahuvvui 1980-logu loahpas. Guovddáš dutkangažaldat lei gávdnat sivaid daidda stuorra erohusaide ekonomalaš ovdáneamis mat ledje iešguđet indiánačearddaid gaskkas. Dutkanbohtosat ledje hui miellagiddevaččat. Stuoramus sivva erohusaide ekonomalaš ja eará ovdáneami gaskkas ii lean luondduresurssat dahje daid váilun. Stuoramus sivva ii lean maid skuvlejumi váilun dahje kapitála vailun, vaikko dát ledje mearkkašahtti dahkkit. Stuoramus sivat ledje politihkalaččat – bealit, mat guske ráđđema oliid, eandalitge ráđđenásahusaid struktuvrra, válddi ja kvalitehta.

Read more

Iešmearrideami ollašuhttin, Oassi 1: Mii lea buorre iešráđđen?

Mii lea ráđđen ja mo dat spiehkkasa hálddašeames? Mat leat buori ráđđema iešvuođat? Mii lea dasto ieš-ráđđen? Mii lea beaktilis iešstivren ja mo dan sáhttá hukset? Dát golmmaoasat artihkalráidu guorahallá dáid gažaldagaid, mat leat hui áigeguovdilat eamiálbmotmáilmmis, maiddái Sámis. Artihkalráiddu vuođđun lea  earret eará dutkanbohtosat maid muhtin dutkit leat buktán ovdan.
Read more

Genadutkan, sámit ja eará eamiálbmogat

Jagis 2005 álggahuvvon máilmmeviidosaš genadutkanprošeakta Genographic Project háliida dál čoaggigoahtit maiddái sámiid genaid kártet olmmošgotti historjjá ja čielggadit gos iešguđet álbmogat bohtet. Eamiálbmogat leat birra máilmmi, eandalitge Jaskes Abi sulluin ja Davvi-Amerihkás, vuostálastán dán proseavtta álggu rájes. Sii oaivvildit ahte Genographic Project lea dušše joatkka bissehuvvon Olmmošgenoma máŋggabealatvuođa prošektii (Human Genome Diversity Project, HGDP). Dát prošeakta šattai eamiálbmogiid gaskkas dovddusin “Vampira-prošeaktan” danne go dat lei eambbo beroštuvvan čoaggit eamiálbmogiid vara go sin buresbirgejumis otná servodagain.
Read more

Ásodatskuvllaid komišuvdna

Skuvllat leat heaitihuvvon muhto gopmit leat báhcán. Kanada lea ásahan Ásodatskuvllaid duohtavuođa ja soabadankomišuvnna, man ulbmilin lea beassat eret maid gopmiin. Komišuvdna álggaha barggus geassemánus ja áigumuššan lea doallat almmolaš gullandilálašvuođaid birra riikka. Buohkat geat leat vásihan skuvlla ávžžuhuvvojit hállat friddjat iežaset vásáhusain. Stáhta lea juolludan komišuvnna doibmii 60 miljovnna dollára ja dat galgá viđa jagis buoridit háviid mat leat báhcán Kanada eamiálbmogiid gaskii.

Read more

Duppálstandárda ja olju: Norga ja Ecuador – dahje gii bargá maid duostut dálkkádatrievdama hástálusaid?

Ecuador, davvioarjje Mátta-Amerihkás, gos orrot badjel 13 miljovnna olbmo, lea aiddo buktán ovdan aibbas ođđalágan jurdaga. Dát jurdda lea erenoamáš máilmmis, gos stáhtat ja máŋgariikkalaš fitnodagat gilvvohallet luondduresurssaiguin ávkkástallamiin eambbo go goassige ovdal. Dan sadjái go bohkkegoahtit riikka stuoramus oljogáldu, Ecuador oaivámušat leat evttohan ásahit riikkaidgaskasaš foandda suodjalit arvevuovddi ja eamiálbmogiid, geat orrot doppe.

Read more