Bellodagat Suoma Sámediggái? Sámit lohket ii leat buorre jurdda

Suoma sámediggelága leat ođasmahttimin ja okta guovddáš rievdadusevttohus guoská evttohasásaheami. Bargojoavku lea evttohan ahte seamma láhkai go Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiin, Suoma Sámediggi válddášii atnui listáválggaid, nappo válggaide livččii vejolaš ráhkadit oktasašlisttáid. Dát mearkkaša bellodagaid ceggema ja vejolaččat maid Suoma bellodagaid lávkema Sámediggái.  Sii geat dorjot evttohusa ákkástallet dainna ahte oktasašlisttáin áirasiin livččii eambbo oktasaš ja oktilaš politihkka ja maiddái eambbo ovddasvástádus iežaset politihkas. Bellodagat gáibidivčče áirasiid ráhkadit oktasaš politihkalaš prográmmaid ja ovttasbargat eambbo bellodaga siste. Muhtin áirasat fas vuosttildit evttohusa dainna ákkáin ahte bellodatjurddašeapmi ii gula sámi mearridanvuohkái.

 Oktasašlisttáid atnuiváldin livččii stuorra rievdadus Suoma Sámedikki vuogádahkii ja politihkkii ja das leat máŋggalágan guhkesáigge váikkuhusat maid livččii dehálaš guorahallat dárkilit ovdalgo mearridit ođđa ortnegis. Aktiivvalaš servodatberošteaddjin mun maid ledjen guhká dan oaivilis ahte dálá ovttaskas áirasiid ortnet ii doaimma albmaláhkai danne go áirasat geat válljejuvvojit Sámediggái eai iežage dieđe gean dahje man guovllu sámiid sii ovddastit. Čoavddus dán čulbmii mu mielas goit ii goassige lean bellodagat muhto boares siidaortnega ealáskahttin – nappo áirasat ovddastivčče iešguđet siiddaid (guovlluid) gos áirasiin livččii geatnegasvuohta gulahallat ja deaivvadit siidda olbmuiguin.

 Dien niegu rájes lean dutkagoahtán ášši. Iežan dutkanprošeavtta olis (fáddán eamiálbmogiid iešmearrideapmi) lean jearahallan 35 sápmelačča Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja okta gažaldahkan leamaš maid sii jurddašit dálá sámi politihkalaš ásahusain ja dain viggamušain ollašuhttit iešmearrideami. Máŋgasat hállagohte das, mo Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid vuogádat ja eandalitge bellodagat leat dahkan duššin sámi iešmearrideami. Stuorra oassi Norgga beal Sámi oassálastiin dadje ahte bellodatpolitihkka lea bissehan dahje ollásit bilidan sámi iešmearridanviggamušaid. Máŋgasiid mielas dat leamaš stuorra feaila diktit dáža bellodagaid searvat Sámedikkeválggaide.

 Okta oassálasti dajai njuolgut:  “Norgga Sámediggi ii leat otná dilis ovddideamen iešmearrideami, dat lea menddo dárvanan dáža bellodagaide.”

 Nubbi oassálasti fas oaivvildii: “Norgga bellodagat eai galggaše ollenge leat Sámedikkis go dat bissehit sámejurddašeami. … Dat dadjot duššiid dan sadjái go barget dan maid galggašedje”.

Maiddái eará oassálastit namuhedje siskkáldas riidduid guovddáš sivvan dasa ahte iešmearridanviggamušat orrot bisánan: “Dán áigge siskkáldasat nággejit duššalaš áššiid dan sadjái go gávdnat oktasaš vuođu”.

Boarrásut olmmoš gii leamaš guhká mielde sámepolitihkas (muhto ii goassige Sámediggeáirras) muitalii mo Norgga Sámediggi “šattai earáláganin go mun ledjen jurddašan; mun jurddašin ahte mii nagodit hukset juoidá mii lea min eatge dárbbaš jurddašit mo doaibmá Stuorradiggi, mo doibmet dáža bellodagat, mii lea organiseren”.

Earát maid čuoččuhedje ahte Sámediggi leamaš álggu rájes Norgga vuogádaga njuolggo kopiija, gos ovtta olbmo mielde juohkehaš galgá “bargat dušše iežas bellodaga buorrin, geahččalit gomihit nuppi bellodaga”. Son jotkkii:

 “Otná systema lea dego ledjongárdi gosa ain duollet dalle bálkestit biergobihtá man alde dasto dorrot. Mun in leat hárjánan diesa, mun in ádde manne olbmot válljejit mannat dohko, njieidit earáid áigumušaid ja loktet iežas bellodaga nama. Dat lea dáža politihkalaš bellodagaid bargovuohki. Gean jietna dat lea Sámedikkis; leago sámiid vai dáža bellodagaid?”

 Okta Norgga Sámediggeáirras lei maiddái duhtameahttun dálá Sámedikki organiserenvuohkái mas “áigi, fámut ja resurssat gollet dušši fállehemiide, smávva erohusaid doarrut (ja) mas bellodagat galget dahkat iežaset oinnolažžan smávva erohusaid bokte”. Su mielas “bellodagat eai leat lunddolaš organiserenvuohki sámeservodagas”.

 Okta oassálasti oaivvildii, ahte Norggas politihkalaš bellodagaid sadjái galggašii leat eambbo báikkálaš vuogádat. Máŋgasat oaivvildedje ahte stuorra sivva dálá váttisvuođaide lea dat ahte sámi politihkalaš ásahusat leat njuolggo kopiijat váldoservodaga ásahusain eaige ollenge speadjalastte sámi árvvuid dahje sámi málliid.

Okta Ruoŧa beal sápmelaš hálai mo amas vuogádat lea buktan riidduid Sámediggái:

“Mun jáhkan dat lea amas organiserenvuohki mii lea buktán ja dagahan riidduid, eaihan dat leat diennalágiin ovttasbargat, dat lea amas sámiide, ja dat ii sáhte soabat sámi jearaldagaide diekkár organisašunstuktuvra. Mun jáhkan livččii olu buoret geahččalit ráđđádallat ja gávdnat oktasaš oainnu vaikko válddaliige áigge. Muhto mun in jáhke, mun in luohte dan struktuvrii.”

Norgga Sámedikki njunus politihkkár hálai mo bellodat- ja eanetlohkuvuogádat ii leat sámi mearridanvuohki:

“Dan mun jáhkan, diet dat lea dat sámi vuohki ahte don in leat … dat lea unohas jos bealli ovtta dievasčoahkkimis njuolgut manná vuostá muhtin ášši. Dat lea hui unohas, mun lean vuohttán mis leamaš moadde ášši gos lea juohkásan Sámediggi ja dat ii leat buorre. Das šaddá ollu nákkáhallan siskkáldasat mii lea dárbbašmeahttun, mii galggašeimmet daid návccaid geavahit stáhta eiseválddiid ektui, oktasaš, muhto dat lea šaddan nu dehálaš čájehit iešguđet bellodaga prinsihpaid, it don šat jurddaš dan ahte dat lea dehálaš leat čoahkis. Muhto dan ahte du politihkka galgá gullot ja oidnot ja dohkkehuvvot.”

 Son maid fuomášuhttii mo bellodagat eastádit ovddasbarggu ja ráhkadit juoguid gokko dat eai oppanassiige leat:

“Mii geahčaimet eará bellodagaid prográmmaid ovddit Sámedikki válggaid oktavuođas ja oinniimet dan ahte dat leat hui sullásaččat, dain ii leat stuorra erohusat oppalohkai, erenoamážit NSR ja Bargiidbellodaga progámmain ii lean báljo erohus. Ja dat lea miellagiddevas go dat eai oba ovttasbargga. Ahte manne dat lea nu, ahte diet guokte bellodaga eai sáhte ovttasbargat, dat livččii stuorra máilmmi eanetlohku Sámedikkis.”

Guhkesáigge politihkkár gii leamaš sihke Ruoŧa Sámedikkis ja máŋga eará organisašuvnnain guhká mielde:

“Dáppe Ruoŧa bealde, dat lea váttis čilget manne lea šaddan nu ollu nággu. Muhto dat lea dieđusge smávva joavku, dat lea makkár olbmot doppe čohkkájit, makkár njunnošat leat. Muhtin muddui persovnnalaš riiddut muhto mun jáhkan dat lea dakkár láddaneapmi. Dat lea maid okta proseassa go mii vuolgit dakkár dábálaš dološ konsensuskultuvrras mii galgá soahpadit ja dál leat boahtán dakkár ođđaáigásaš demokrahtalaš systemii mas galgá ákkastallat… Ruota bealde váilu hárjaneapmi servodatbargguin, Norgga ja Suoma bealde sámepolitihkkárat čohkkan gielddastivrrain ovdal. Buorredahtolaččat muhto eai leat ovdal bargan dakkár ruoŧa politihkalaš systema málle mielde nu ollu. Ja jos geahččá daid bellodagaid, dat eai leat oahppan dakkár oarjánmálle politihkalaš kultuvrii.”

Ovddeš Ruoŧa Sámediggepresideanta fas celkkii:

“Mii leat 31 jurddašeaddji olbmo geat leat jierbmái ja čeahppi muhto mii eat nákce ovttasbargat go mii leat nu juohkásan. Mii ceggejit seinniid iežamet gaskii ja dadjat ahte mii eat sáhte ovttasbargat dieinna bellodagain. Ahte mun sáhtán ovttasbargat duinna ovttaskas olmmožin muhto ii du bellodagain. Mun lean jurddašallan ahte jos sáhtášii beare mearridit oalát hilgot bellodagaid, dadjat ahte dál mii eat leat šat juohkásan bellodagaide muhto mii leat dušše 31 ovttaskas olbmo ja ahte mii čoavdit dán váttis dili ovttas. Mun oaivvildan ahte jos mii háliidat Sámedikki doaibmat duođaid bures de kánske mii duođaid galgat hilgut politihkalaš bellodagaid ja vuojulduvvat gávdnat oktasaš čovdosiid dan sadjái go iskat dušše iežas bellodaga vuoitit. Mii fertešeimmet ovdamearkka dihtii šiehtadit muhtin vuođđoárvvuin ahte mo mii bargat ovttas ja mo mii láhttejit nuppiid vuostá. Mii leat kopieren oarjemáilmmi eanetlohku-jurddašeami ja dál mii oaidnit ahte dat ii doaimma nu bures. Mii eat beasa gosage.”

 Loahpas vel Suoma beal sápmelačča oaivil:

“Sámi servodat lea nu unni, galggašii gávdnat ovttasbargovugiid ja heaitit riidaleames. Sámepolitihkka lea menddo henkilöitynyt [šaddan persovnnalažžan]. In jáhke ahte bellodatortnet doaimmašii nu bures, mii leat nu unnán sámit Suomas.”

 Oanehis oktiigeassun sáhttá dadjat ahte sihke sámepolitihkkárat ieža ja dábálaš olbmot oaivvidit ahte bellodagat eai leat oktageardánis čoavddus beavttilmahttit sámepolitihka dahje ovddidit sámi áššiid dego iešmearrideami. Dat mielddisbuktet ođđa hástalusaid, juoguid, čuolmmaid ja maiddái riidduid. Suoma Sámediggelága ođasmahttinlávdegoddi ja Suoma Sámediggi galget váldit vuhtii sámiid oaiviliid ja guorahallat ášši hui dárkilit ovdalgo mearridit bellodatortnega atnuiváldimis.

 

(Jearahallamat leat oassin mu dutkanprošeavtta eamiálbmogiid iešmearrideamis. 2008:s jearahallen 15 nissona Norgga ja Suoma Sámis ja 2011 jearahallen 20 nisson- ja almmáiolbmo Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámis. Dutkanprošeavtta ruhtadeapmi lea 2011 rájes boahtán Kanada Dutkanráđis ja dalle viiddidin dan guoskat maid Ruonáeatnama ja Kanada davviosiid. 2008 jearahallamiid vuođul lean čállán guhkit dieđalaš artihkkala sihke sáme- ja eaŋgalsgillii mat leat gávdnomis Artihkkalat-siidduin.)

Advertisements

Sápmelaččat ja genadutkan, oassi 2

Diibmá miessemánus lei sáhka máilmmeviidosaš genadutkanprošeavtta Genographic Project áigumušain čoaggigoahtit maiddái sámiid genaid kártet olmmošgotti historjjá ja čielggadit gos iešguđet álbmogat bohtet (geahča Genadutkan, sámit ja eará eamiálbmogat.) Dál Norggas Røros vuovdeeaiggádiid searvi lea addán cealkámuša lullisápmelaččaid vuoigatvuođaid birra, mas sii maiddái dadje ahte muhtin lullisápmelaš bearraša genaid galgá iskat ja čielggadit leatgo sii oppanassiige sápmelaččat (gč. omd. Ávvir 10.3.09). Dákkár čuoččuhusaide lea álki čáibmat iige váldit daid duođas. Muhto dego Ávvira oaivečálus deattuha, dákkár ovdagáttuid ferte váldit duođas ja digaštallat daid almmolaččat.

Read more

Sámi dutkamuša ohcamin

Mannan vahkus lei NRK Sámi Radios ođđasiin sáhka das go sámi njunuš dutkit eai dutkka. Journalista lei vissa gávdnan Forskdok-nammasaš oasáža dáža nohkatmeahttun byrokratiijas (ja fáktenvugiin) ja roggan doppe dieđuid dovddus sámi dutkiid birra. Journalista lei rehkenastán galle dieđalaš artihkkala iešguđet dutki lei diibmá almmustahttán ja boađus ii lea nu aktanas. Máŋgasat eai lean almmustahttán ii ovttage artihkkala, buoremus lei olahan almmustahttit golbma artihkkala. Iešalddes buorre ođas – dahje goit heivvolaš ságastallanfáddá ja dan vissa sámeradio geahččaliige ođđasiid maŋŋá sin “kvartta badjel” prográmmas.

Read more

Genadutkan, sámit ja eará eamiálbmogat

Jagis 2005 álggahuvvon máilmmeviidosaš genadutkanprošeakta Genographic Project háliida dál čoaggigoahtit maiddái sámiid genaid kártet olmmošgotti historjjá ja čielggadit gos iešguđet álbmogat bohtet. Eamiálbmogat leat birra máilmmi, eandalitge Jaskes Abi sulluin ja Davvi-Amerihkás, vuostálastán dán proseavtta álggu rájes. Sii oaivvildit ahte Genographic Project lea dušše joatkka bissehuvvon Olmmošgenoma máŋggabealatvuođa prošektii (Human Genome Diversity Project, HGDP). Dát prošeakta šattai eamiálbmogiid gaskkas dovddusin “Vampira-prošeaktan” danne go dat lei eambbo beroštuvvan čoaggit eamiálbmogiid vara go sin buresbirgejumis otná servodagain.
Read more

Sámit diehtaga mielde

Ikte lohken guokte artihkkala,* mat bures govvidedje mo dieđa lea historjjálaččat leamaš guovddážis meroštallamin sámiid earret eará álbmogin, geain lea miellabuohccivuohta varas. Okta guorahalai dieđalaš oainnuid sámiid miellabuohccivuođas áigodagas 1852-1965 ja nubbi fas náli mearkkašumi olmmošgoddindáhpáhusa dutkamušain 1910-logus. Guktot artihkkalat gieđahalle dáhpáhusaid mat ledje dáhpáhuvvan Guovdageainnus, man dihtii millii bođii maid gažaldat ahte man ollu son dát historjjálaš dieđalaš (ja juridihkalaš) diskurssat ledje váikkuheamen dasa, mo Norggas reagerejedje Guovdageainnu vuolleahkásaš nieiddaid illástandáhpáhusaide moadde jagi dassái. Dallehan Guovdageainnus measta šattai synonyma pedofiliain, goit muhtin aviissain ja olbmuid mielas.

Read more

Sámit diehtaga maŋis

Duvle ledjen bovdejuvvon doallat sáhkavuoru sámi seminárii gos ságastallojuvvui sámi ja eamiálbmogiid dutkamis. Mu lassin doppe ledje maid guokte eará sámi ja okta Australia aboriginála doallamin sáhkavuoruid. Go seminára lágiduvvui universitehtas gos maid sámestudeanttat vázzet, mun ledjen movttaskan hállat eamiálbmotdutkama ja oahpahusa geatnegasvuođain servodahkii ja dan ovddideapmái – ahte dego maoridutki Linda Smith lea dadjan, eamiálbmotdutkiid ja fágabargiid bargu ii sáhte goassige nohkat akademalaš ásahusaid seinniid siskkobeallái.

Read more

Eamiálbmogiid universitehtat

Universitehta lea allaoahpahusa ja dutkama ásahus, mii fállá akademalaš dutkosiid buot dásiin (bachelor, master ja doavttir) iešguđet subjeavttain ja fágasurggiin. Kritihkalaš jurddašeapmi ja guorahallan lea okta universitehta geađgejulggiin. Universitehta lea nappo báiki, gos sáhttá guorahallat dárkilit áššiid, mat eai muđui guorahallojuvvo dábálaččat servodagas. Historjjálaččat universitehta lea doaibman primára ásahus-dási vuorkán našunála dahje stáhtalaš kultuvrii. Universitehtas lea leamaš dehálaš rolla našuvnna huksemis ja našunála kultuvrra doahpaga huksemis.

Read more

Sámi “almmolaš intellektuellat”?

Dutki Alison Jaggar lohká, ahte akademalaš ásahusat eai leat museat gos seailluhit árbevieruid, dahje girkkut gos nannet oskku, dahje militárat gos gilvit patriohtalaš dovdduid. Dat leat baicce báikkit gos gažadit ja divastallat maiddái áššiid, maid birra muđui ii ságastallo servodagas; gos sáhttá jearrat gažaldagaid mat eai muđui livčče vejolaččat.

Read more