Leago mis duostilvuohta?

Dát ii leat máilmmeloahppa, iige sámeservodaga loahppage. Mii galgat muitit ahte AHR mearrádus guoská dušše dan gii beassá jienastit Sámedikki válggain. Duohta, vuogádat lea dál huksejuvvon nu ahte son gii beassá jienastit lea maid virggálaččat dohkkehuvvon sápmelažžan Suomas. Sámit leat ieža leamaš ceggemin dán vuogádaga muhto dál (jos eat jo ovdal) leat oaidnán ahte dat lea korrupta ja šaddan olggobeal olbmuid háldui. Álo sáhttit hilgut vuogádagaid mat eai doaimma. Sámediggige ii leat eará go vuogádat, politihkalaš ásahus man olbmot leat ceggen ja man olbmot sáhttet hilgut ja gomihit. Ja dasto álgit álggus, hukset juoida eará man olggobeal olbmot eai sáhte váldit háldui olggobeal ásahusaid mearradusaid vehkiin. Váttis muhto ii veadjemeahttun. Jos man nu ii sáhte divvut, galgá hukset ođđa.

Mii leat leamaš sápmelaččat ovdalgo Suoma stáhta mearridišgođii gii lea sápmelaš. Mii leat leamaš sápmelaččat ovdal Suoma stáhta. Loahpa loahpas, maid mii beroštit Suoma stáhta mearrádusain? Mii ieža diehtit ja mearridit dan geat leat sápmelaččat, odne ja ihttin.

Jos mii hilgut Sámediggevuogádaga ja cegget juoida eará, Suoma stáhta ii sáhte rábmut máilbmái ahte sii gudnejahttet sámiid ja eamiálbmotrivttiid. Ahte sis lea sámiid álbmotválljenorgána mii ollašuhttá sámiid iešstivrema. Mii sáhttit ieža muitalit máilbmái nuppeláhkai iešguđet forumiin.

Leago mis duostilvuohta njuiket eret Suoma stáhta lávžegeažis? Dát lea eandalitge hástalus daidda sámiide geat leat dál evttohassan Sámediggái ja geat eai dohkket Suoma stáhta ja dan riektevuogádaga assimilerenpolitihka. Dálá válggain leat ollu buorit evttohasat ja sis leat dievva buorit oaivilat ja áigumušat. Mo geavahit dan energiija positiivvalaččat, hukset juoida min iežamet várás? Sáhttitgo heaitit doarrumis mieskán ja korrupta ortnega vuostá, mii ii bargga eará go dahká duššin sámiid iešmearridan- ja eará viggamušaid jagis nubbái? Mii leat dorron dáinna seamma áššiin 1995 rájes. Mii lea rievdán 20 jagis? Leatgo juksan maidige dainna doarrumiin? Man guhká vel áigut skievttidit iežamet vátná resurssaid? Goas duostat jorggihit čielggi ja dadjat “dát lea doarvái”?

Áigi molsut strategiijaid

Go dálá vuogit eai doaimma eaige buvtte bohtosiid, dalle daid galgá molsut.

Dál lea boahtán áigi molsut strategiijaid. Mannan vahkku cájehii eambbo go čielgasit ahte dál lea boahtán áigi heaitit dadjumis Suoma stáhtain. Mii leat dál oaidnán ahte dat ii leat eará go áiggi ja resurssaid skievttideapmi. Mihkkige ii leat ovdanan konkrehta doaibmabijuide, ja nu guhká go eai leat konkrehta bohtosat, leat dušše sánit ja symbolihkka. Dat eai ovddit sámiid áššiid eaige rivttiid.

Gažaldat ii leat das cevzetgo sámit dahje leago sápmelašvuođas doaivva. Dieđusge mii ceavzit ja dieđusge lea doaivva – danhan omd. sámenuorat čájehedje bures mannan vahkus. Sii čájehedje ahte ceavzin ja doaivva lea min iežamet duohken. Dat ii leat gitta das maid Suoma stáhta dahje eará joavkkut barget iežaset hehttenpolitihkain.

Dál mii galgat baicce áisttan “regroup”– reorganiseret ja oalát molsut linjá ja bargovugiid. Galgat dál oalat vajálduhttit sin geat dušše dajuhit ja heađuštit min ovddideames iežamet servodaga ja sápmelašvuođa – nappo Suoma stáhta ja sin geat dadjet ahte sámit vuoluštit eará vehádagaid. Dat lea jo váldán menddo ollu áiggi ja resurssaid eret doppe gos dat duođaid dárbbašuvvo. Stáhta mii sáhttit vajálduhttit dassáigo dat čájeha iežas daguiguin ahte singuin gánneha gulahallat, ja dien nuppi joavkku … na goit dassážii go sii nákcet buktit joba jo muhtin duođaštusaid iežaset čuoččuhusaide.

Mii leat oaidnán dál ahte Suoma stáhta ii áiggo eará go dajuhit min vaikko jahkeviissáid. Vaikko lágas ásahuvvon ja álbmotválljejuvvon ásahus barggašii man garrasit ja man dehálaš áššiiguin beare, de loahppaboađus lea dušše duššiid dadjun. Stáhta fille sámiid bargat logiid jagiid áššiiguin mat loahpas gopmanit iige gihtii báze eará go stuorra beahttašupmi. Oanehis geahčastat lagaš historjái čájeha ahte dákkár hehttenpolitihkka – the politics of distraction – lea Suoma sámepolitihkka. Eiseválddit miehtemielalaččat vuos ovddidit áššiid, muhto loahpas álo mearridit vuostá.

Sámeáššiid ovddideapmi “badjin vulosguvlui” (from top down) dego lágaid ođasmahttinbargu lea buktán hui unnán bohtosiid maŋimuš guoktelogi jagi áigges. Duohta, sámediggeláhka ja vuođđoláhkaođastus bođii 1995:s ja giellaláhka ođasmahttojuvvui 2004:s. Muhto Suopma lea jo 1990 rájes, nappo 25 jagi áigon ratifiseret ILO 169 šiehtadusa. Sámit leat bidjan ollu návccaid ášši ovddideapmái dan 25 jagi áigge. Máŋga ráđđehusa lea addán lohpadusaid ratifiseremis. Mii leat dadjon maid sámi meroštallamiin badjel 20 jagi. Ođđa sohkabuolva lea geargan riegádit ja rávásmuvvat dan botta – galgetgo siige maid gálligoahtit dan seamma jeakki mas eat oro beassamin olus gosage?

Mii lea luohttán menddo guhká dasa ahte stáhta dat luohpas beastá ja gádju min. Mii vajálduhttit ahte stáhta leat dat seamma koloniála stáhta, mii lea historjjálaččat dolvon sámiid rivttiid ja áin otnábeaivve ávkkástallá sámiid eatnamiiguin ja resurssaiguin. Dat ii leat mihkkige neutrála institušuvnnaid mii juohká rivttiid sidjiide geaidda dat gullet.

Máŋggat eará eamiálbmogat leat áigá juo fuomašan ahte dat lea seamma koloniála stáhta go ovdalge, dušše vuogit leat rievdan. Dan dihtii leage dušši dadjat ahte stáhta eiseváldiid ja parlamentarihkkáriid galgá vuos oahpahit ja sidjiide galgá muitalit ja čilget sámeáššiid ja rivttiid duogážiid – ahte jos sii beare dihtet duohtavuođa sii doibmet ja jienastit earáláhkai. Dat ii leat diehttemeahttunvuohta mii hehtte sámeáššiid ovdaneami stáhta dásis. Dat lea cakkasan koloniála jurddašeapmi man mielde dásseárvvu namas sámit eai ánssaš eaige dárbbaš rivttiid mat eai máhkaš earáin leat. Sámit leat dušše smávva intreassajoavkkoš eará (stuorat, fámolut ja dehálut) intreassajoavkkuid gaskkas, dego industriija, turisma, ja eará olbmot davvin.

Dál lea doarvái. Mii eat sáhte šat diktit earáid hehttenpolitihkka heađustit min barggu ja áigumušaid. Mii sáhttit vajálduhttit sin ja baicce vuojulduvvat dan bargui mii midjiide lea dehálaš. Mis lea servodat huksenláhkai. Dál lea áigi molsut strategiijaid ja gávdnat bargovugiid, main leat konkrehta bohtosat ja ávki servodahkii. Sáhttit ovddas guorahallat ja mearridit mat dat leat. Dá moadde evttohusa álgui:

  1. Mii hilgut oalát dálá “badjin vulos” doaibmavuogi. Dan sadjái go dadjut eiseválddiiguin, mii sáhttit bargagoahtit ja hukset sámeservodaga “vuollin bajásguvlui” báikkálaččat, lehkos dat davvin sámeguovllus dahje gávpogiin. Nannosut vuođu alde sáhttá buorebut duostut olggobeal hástalusaid ja váikkuhusaid. Ollu sámit, sihke ovttaskas olbmot ja searvvit, leat jo guhká bargan báikkálaččat “vuollin bajás”, muhtumat eallináigge. Ovdamearkkat leat ollu: skuvla-, mánáidgárde-, giella-, sosiála ja dearvvašvuođa áššit. Sii leat ožžon ollu buori áigái vátná olmmošlaš ja ruđalaš resurssaiguin, muhto juohke suorggis lea vel ollu bargu ovddosguvlui. Dahje sáhttá hutkat áibbas ođđa vugiid ovddidit ja hukset servodagamet. Vaikkoba guorahallat siiddaid ealáskahttima báikkálaš doaimmaid vuođđun. Man várás, mo, man hámis livččii vejolaš ealáskahttit min ovddeš báikkálaš iešmearridanvuogádaga? Dušše miellagovahus lea ráddjin.
  1. Mii sáhttit leat oalát jienaskeahttá ođđa Sámedikki boahtte čavčča. Go Suoma stáhta lea dál čájehan ahte dat ii ane Sámedikki mearrádusaid maninge iige luohte ásahussii mii lea ásahuvvon gulasguddan- ja ovddastanorgánan sámiid ja stáhta gaskii, de dallehan lea buoremus ahte dákkár dilis Sámediggi doallá bottu iežas doaimmas. In oaivvil Sámedikki heaitiheami muhto baicce guođđit ovdda válgaáigodaga gaskii ja smiehttat fas njeallje jagi geahččen ođđasit josgo dalle fas gánneha ja lea dárbu dan válljet.

Dán nuppi evttohussii leat goit moadde buorre ákka:

(1) Dat čájehivččii Suoma stáhtii, ahte sámit eai dohkket ja leat dál ožžon doarvái stáhta dajuhan- ja hehttenpolitihkas; ahte sámiin leat buoret ja dehálut barggut go legitimeret stáhta guoros sámepolitihka. Dat livččii maid proteasta ja čájehivččii, ahte go stáhta ii gudnejahte iige beroš sámiid álbmotválljenorgánas ja dan mearrádusain, de lehkos dalle dan haga. Seammás dat livččii heahpašuhttinpolitihkka man sámit ja eará eamiálbmogat leat ovdalge geavahan: Suopma gárttašii čilget manne ii gávdno orgána mainna gulasguddat sámiide gullevaš áššiin, vaikko dakkár lea lágas ásahuvvon. Dalle lea Suoma vuorru čilget iežas daguid earáide.

(2) Sámedikki ovtta áigodaga resurssaid – olmmošlaš ja ruđalaš – sáhtášii geavahit “vuollin bajás” servodathuksemii ja geahččat makkár bohtosiid das oažžut njealji jagis.

(3) Ja loahpas vel bonusin: go Sámediggi gaskkalduhttá iežas barggu, de dalle maid ii leat ásahus gosa “statuskeahtes sámit” ja earát sáhttet viggat!!

Sámi Nissonforum bálkkašii Kuokkanena ja Sovkina

Sápmi 9.3.2015 klo 7:00

Sámi Nissonforum geigii vahkoloahpas ovdánahtinbálkkašumi Rauna Kuokkanenii ja Valentina Sovkinai. Bálkkašumi leat ovdal ožžon earet eará Ristenrauna Magga ja Tiina Sanila-Aikio.

Rauna Kuokkanen ja Valentina Sovkina
Govva: Sámi nissonforum

Sámi Nissonforum čoahkkanii vahkoloahpas Ubmejes ja doalai jahkečoahkkima, seminára ja prošeaktačoahkkima.

Seamma oktavuođas SNF geigii ovdánahtinbálkkašumi Rauna Kuokkanenii ja Valentina Sovkinai.

Symbolalaš ruhtasupmi bálkkašupmin

SNF bálkkašupmi lea diploma ja symbolalaš 1 000 Norgga ruvnnu ruhtasupmi.

Bálkkašupmi geigejuvvo gudnin sutnje dahje sidjiide, gean barggu SNF stivra atná leat dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa ovddideapmái ávkin sámi servodagas.

– Ruošša sámedikki presideanta Valentina Sovkina oažžu bálkkašumi go áŋgirit ja duostilit ovddida Ruošša sámiid vuoigatvuođaid, muitala Sámi Nissonforuma njunuš Gudrun E.E. Lindi NRK Sápmái.

Bálkkašupmi lei diibmá juo galgat sutnje geigejuvvot, muhto SNF:s ii lean dalle jahkečoahkkin ruhtavátnivuođa geažil. Danin oaččui Sovkina bálkkašumi easka dál.

Nubbi bálkkašuvvon nisu lea Rauna Kuokkanen, professor Toronto universitehta stáhtadiehtaga lágádusas ja eamiálbmotoahpuid prográmmas Kanadas

– Rauna Kuokkanen lea dutkan sámi iešmearrideami sámi nissonperspektiivvas ja dán barggu ovddas oažžu son ges bálkkašumi dán jagi, muitala Lindi.

Seminára sámenissoniid oassálastinvuoigatvuođas

SNF doalai vahkoloahpas maid seminára fáddán lei sámenissoniid oassálastinvuoigatvuohta – Maid dat mearkkaša sosiála dillái, dearvvasvuhtii ja veahkáválddálašvuođa eastadeapmái.

Rauna Kuokkanen, Jovnna-Jon-Ánne-Kirstte Rávdná, logaldalai Ubmejes fáttás Elsa Laulas Maxida Märakii: Sámenissoniid golbma radikála akšuvnna (measta) čuohte jagis.

Seminára loahpahuvvui páneladigaštallamiin mas lea sáhka das mo nanosmahttit sámenissoniid oassálastin- ja váikkuhanvuoigatvuođa.

SNF ovdánahtinbálkkašupmi 1999–2015

1999: Marit Smuk Solbakk, Deatnu

2000: Cecilie Danielsen, Tvervatnet, Muoffie

2001: Aleksandra Antonova, Lujávri

2002: Jens Martin Mienna, Guovdageaidnu

2003: Anna Anita Hivand, Kárášjohka

2004: Elise Valkeapää, Gárasavvon

2005: Dievddut-searvi, Guovdageaidnu

2006: Oarjelsámi nissonfierbmádat Aahkoe

2007: Roza Jakovleva, Boazovárri

2008: Tiina Sanila-Aikio, Čeavetjávri/Anár

2009: Biret Elle Láila, Kárášjohka

2010: Louise Bäckman, Stockholm

2011: Alla Vasiljeva, Lujávri

2012: Ristenrauna Magga, Njunnás

2013: Arna Meisfjord, Leirfjord , Norggas

2014: Ii juolluduvvon

2015: Rauna Kuokkanen, Ohcejohka ja Valentina Sovkina, Lujávri

@YleSapmi: Máhttetgo Suoma beale sámediggeáirasat atnit ávkin sosiála mediaid?

Sápmi 4.3.2015 klo 15:36 | beaividuvvon 4.3.2015 klo 16:41

Máhttetgo Suoma beale sámediggeáirasat atnit ávkin sosiála mediaid?

Ođđa some-áigi ii leat vel ollen áibbas Suoma sámipolitihkkii. Sosiála mediat leat goit álkkes arenat ságastallat servodatáššiin, dadjá Toronto universitehta eamiálbmotoahpuid professor Rauna Kuokkanen. Dohko son ávžžuha Suoma beale sámi politihkkariid searvat.

Video: Yle Ođđasat 4.3.2015
Video

Ođđa áigi lea buktán hástalusaid maid sámi politihkkariidda. Sosiála mediat orrot leamen dat forumat, gos dán áigge ságastallet aktiivvalaččat servodatáššiin. Yle Sápmi čielggadii, ahte Suoma Sámedikki áirasiin eanaš oassi leat facebookkas. Dušše viđas 21 áirasis ii gávdno facebook-siidu. Suoma bealde orru Facebook leamen bivnnuhat go Twitter, maiddái sámediggepolitihkkariid gaskkas. Dušše njealji Suoma sámediggeáirasis lea profiila Twitteris. Buohkat eai goittot leat vel nu viššalat geavahit sosiála mediaid, vaikko sii doppe leatge. Ulla Magga lea okta sámediggeáirasiin, gii lea gal mielde somes, muhto ii leat doppe nu aktiivvalaš. – Ieš in leat hui aktiivalaš, dahje ođđaáigásaš olmmoš, ahte máhtálin hirbmat bures atnit ávkin daid sosiálalaš mediaid. Dat bealli goit lea dakkár, ahte das mus lea vehá dakkár váilevašvuohta, muitala Ulla Magga.

Anna Morottaja Saamelaiskäräjien jäsen Facebook
Anna Morottajas lea sierra Facebook-siidu, gos son muitala mii lea politihkas dáhpáhuvvan ja maid jurddašan das

Anna Morottajas lea Facebookkas priváhta profiila ja maiddái sámediggepolitihkkar profiila. Doppe son muhtin veardde kommentere ja ságastallá áigeguovdilis áššiin. – Mu jurdagat bohtet ovdan muhtin veardde doppe mu Facebook-siiddus. Doppe mun muhtimin, oalle hárve gal, muitalan mii lea dáhpáhuvvan ja maid jurddašan das, muitala Morottaja iežas some-geavahusas.

Rauna Kuokkanen: Somes lea álki muitalit oaiviliid ja ságastallat áššiin

Sámedikki ságadoalli Lemet Näkkäläjärvi lea viššalit čállán sámeáššiin iežas bloggas, muhto Toronto universitehta eamiálbmotoahpuid professor ávžžuha sámi politihkkariid atnit eanet ávkin sosiála mediaid. Doppe lea álki muitalit oaiviliid ja ságastallat áššiin.

Rauna Kuokkanen
Professor Rauna Kuokkanen Govva: Aletta Lakkala / Yle

– Dán áigge leat hui buorit vejolašvuođat, ovdamearkka dihte sosiála medias, ahte ii dárbbaš nu vuđolaččat čállit, dego ovdalaš aviissaide čállin. Sáhttá hui oanehaččat maid dadjat, maid oaivvilda, čilge Rauna Kuokkanen, manin su mielas ođđa mediat heivejit bures buohkaide.

Máilmmi eamiálbmotkonferánssa birra

Yle Sámeradio jearahallan máilmmi eamiálbmotkonferánssa (22-23-9-2014 New York) birra Sápmi 24.9.2014 klo 10:18 | beaividuvvon 24.9.2014 klo 17:30

Kuokkanen skeptalaš stáhtaid hállui ovddidit eamiálbmogiid áššiid proaktiivalaččat Professor Rauna Kuokkanen muittuha, ahte eamiálbmogiid máilmmikonferánssa loahppadokumeanta, dego ON eamiálbmotrivttiid julggaštusge, ii čana geange lágalaččat. Lea eamitálbmogiid iežaset ja ON bissovaš foruma duohken iskat ollašuhtit loahppadokumeanttas, go muđui dat sáhttá vajalduvvot oalát, son oaivvilda.

Stáhtadiehtaga ja  eamiálbmogiid oahpuid professor Rauna Kuokkanen Toronto universitehtas lea skeptalaš stáhtaid hállui ovddidit eamiálbmogiid áššiid máilmmikonferánssa loahppadokumeantta mielde. Kuokkanen ávžžuhage eamiálbmotpolitihkariid presset stáhtaid go máhccet ruoktot, daningo son ii jáhke ahte stáhtat bohtet ieža dahkat maidege. – Geavadat ja duohtavuohta lea dat, ahte dát dohkkehuvvon loahppadokumeanta, seammaláhkai go julggaštusge, ii čana geange bargat maidege. Albma garra bargu álgá fas, go buohkat máhccet ruoktot dieppe New Yorkkas dan čoahkkimis. Dál lea eamitálbmogiid iežaset duohken ja ON bissovaš foruma duohken iskat ollašuhtit dan, muhto mun jáhkán dat leat maid dakkár mii sáhttá vajalduvvot oalát, jos eamiálbmogat eai ieža bargga dan ovdii garrasit.

“Eamiálbmotrivttiid galgá ollašuhttit báikkálaččat”

Rauna Kuokkanen muittuha, ahte ollašuhttin ii dáhpáhuva álbmogiidgaskasaš dásis. – Eamiálbmotrivttiid galgá ollašuhttit báikkálaččat dahje stáhtaid siskkodealde, ráđđádallamiid ja šiehtadallamiid bokte stáhtaiguin ja eará industriijaid ovddasteaddjiiguin, Kuokkanen dadjá. Loahppadokumeanttas son čalmmustahttá figgamušaid vuođđudit doaimmaid, main gohcit eamiálbmotrivttiid ollašuvvama stáhtain. – Diet gal lea hui dehalaš, ahte leat evttohan dakkár gozihanorgána. Dat livčče huo buorre jos diekkár boađašii, go dat ovddidivččii eamiálbmotrivttiid hui ollu. Dat loktešii maid eamiálbmotrivttiid julggaštusa stáhtusa virggálaš šiehtadusaid dássái dahje goittot seamma arvosažžan. Geavatlaččát livčče goittot vuohki, mainna sáhtášii gohdit dáid stáhtaid eamiálbmotrivttiid ollašuhttima.

“Stáhtain leat áibbas eará prioritehtat go eamiálbmogiin”

Professor Rauna Kuokkanen muittuha vel das, ahte stáhtaid intreassat leat dávjá hui earálaganat go eamiálbmogiid ulbmilat. – Mii diehtit ja leat oaidnán, ahte stáhtain leat áibbas eará prioritehtat go ja dábálaččat dat hálidit beare vajalduhttit dáid váttis eamiálbmotgažaldagaid, go galggašii ekomiija buoridit, man namas dat leat áigumin ieguđetlágan prošeavttaid eamiálbmotguovlluide. Guldal olles analysa.

Boares siidaortnega atnuiváldimis

Suoma Sámeradio čállá ahte mun evttohan boares siidaortnega atnuiváldima bellodagaid sadjái. Ferten vehá divustit dan dulkoma. In leat njulgestaga evttoheamen siiddaid atnuiváldima, evttohan dušše ahte sáhtášii leat mávssolaš guorahallagoahtit dán jurdaga dárkileabbot. Mun in leat (goit vel) dutkan inge suokkardan boares sámi siidaortnega inge dan, mo dan sáhtášii váldit atnui Sámedikki válggain ja muđui dan vuogádagas. Lean dušše jurddašan ahte siidaortnet sáhtášii leat okta molssaeaktu guorahaladettiin Sámedikki ođasmahttima nu ahte dat bálvalivččii sápmelaččaid buorebut ja ahte sámit oainnašedje Sámedikki eambbo iežaset ásahussan (iige dego dál, dušše stáhta várás – dát lea okta ášši mii maid dávjá bođii ovdan jearahallamiiguin). Boares siidajuogu ealáskahttin sáhtášii buktit dehálaš báikkálaš oli sámi iešmearrideapmái, man máŋgasat váillahit dálá sámi iešmearridanviggamušain. Hui oktageardánit jurddašaladettiin siidaortnegii atnuiváldin sáhtášii doaibmat vaikko nu ahte juohke siiddas livččii ovttasteaddji(t) Sámedikkis, ja dát ovddasteaddji(t) galggašedje gulahallat iežaset siiddain Sámedikki áššiid birra čoahkkimiid gaskkas (nappo doallat báikkálaš čoahkkimiid siidda beroštuvvan olbmuide.) Oassálastin siidda doibmii ja čoahkkimiidda dieđusge livččii eaktodáhtolaš. Dáđe eanet in leat gal smiehttan mo dat doaimmašii – sihkkarit leat earát geat leat guorahallan maid dán ja eará vejolašvuođaid. Siidaortnega guorahallan Sámedikki dahje otná politihka oktavuođas ii leat romantiseren dego muhtumat álo evttohit – miihan sáhttit váldit atnui vuogádaga dahje osiid das mii doaibmá ja heive ja guođđit eará eret. Nuhan máilmmi eará eamiálbmogat maid dahket, váldit ođđasit atnui duššáduvvon (koloniserejuvvon) vuogádagaid, vieruid ja dábiid, ođđa hámis heivehuvvon otná dárbbuide.

Bellodagat Suoma Sámediggái? Sámit lohket ii leat buorre jurdda

Suoma sámediggelága leat ođasmahttimin ja okta guovddáš rievdadusevttohus guoská evttohasásaheami. Bargojoavku lea evttohan ahte seamma láhkai go Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiin, Suoma Sámediggi válddášii atnui listáválggaid, nappo válggaide livččii vejolaš ráhkadit oktasašlisttáid. Dát mearkkaša bellodagaid ceggema ja vejolaččat maid Suoma bellodagaid lávkema Sámediggái.  Sii geat dorjot evttohusa ákkástallet dainna ahte oktasašlisttáin áirasiin livččii eambbo oktasaš ja oktilaš politihkka ja maiddái eambbo ovddasvástádus iežaset politihkas. Bellodagat gáibidivčče áirasiid ráhkadit oktasaš politihkalaš prográmmaid ja ovttasbargat eambbo bellodaga siste. Muhtin áirasat fas vuosttildit evttohusa dainna ákkáin ahte bellodatjurddašeapmi ii gula sámi mearridanvuohkái.

 Oktasašlisttáid atnuiváldin livččii stuorra rievdadus Suoma Sámedikki vuogádahkii ja politihkkii ja das leat máŋggalágan guhkesáigge váikkuhusat maid livččii dehálaš guorahallat dárkilit ovdalgo mearridit ođđa ortnegis. Aktiivvalaš servodatberošteaddjin mun maid ledjen guhká dan oaivilis ahte dálá ovttaskas áirasiid ortnet ii doaimma albmaláhkai danne go áirasat geat válljejuvvojit Sámediggái eai iežage dieđe gean dahje man guovllu sámiid sii ovddastit. Čoavddus dán čulbmii mu mielas goit ii goassige lean bellodagat muhto boares siidaortnega ealáskahttin – nappo áirasat ovddastivčče iešguđet siiddaid (guovlluid) gos áirasiin livččii geatnegasvuohta gulahallat ja deaivvadit siidda olbmuiguin.

 Dien niegu rájes lean dutkagoahtán ášši. Iežan dutkanprošeavtta olis (fáddán eamiálbmogiid iešmearrideapmi) lean jearahallan 35 sápmelačča Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja okta gažaldahkan leamaš maid sii jurddašit dálá sámi politihkalaš ásahusain ja dain viggamušain ollašuhttit iešmearrideami. Máŋgasat hállagohte das, mo Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid vuogádat ja eandalitge bellodagat leat dahkan duššin sámi iešmearrideami. Stuorra oassi Norgga beal Sámi oassálastiin dadje ahte bellodatpolitihkka lea bissehan dahje ollásit bilidan sámi iešmearridanviggamušaid. Máŋgasiid mielas dat leamaš stuorra feaila diktit dáža bellodagaid searvat Sámedikkeválggaide.

 Okta oassálasti dajai njuolgut:  “Norgga Sámediggi ii leat otná dilis ovddideamen iešmearrideami, dat lea menddo dárvanan dáža bellodagaide.”

 Nubbi oassálasti fas oaivvildii: “Norgga bellodagat eai galggaše ollenge leat Sámedikkis go dat bissehit sámejurddašeami. … Dat dadjot duššiid dan sadjái go barget dan maid galggašedje”.

Maiddái eará oassálastit namuhedje siskkáldas riidduid guovddáš sivvan dasa ahte iešmearridanviggamušat orrot bisánan: “Dán áigge siskkáldasat nággejit duššalaš áššiid dan sadjái go gávdnat oktasaš vuođu”.

Boarrásut olmmoš gii leamaš guhká mielde sámepolitihkas (muhto ii goassige Sámediggeáirras) muitalii mo Norgga Sámediggi “šattai earáláganin go mun ledjen jurddašan; mun jurddašin ahte mii nagodit hukset juoidá mii lea min eatge dárbbaš jurddašit mo doaibmá Stuorradiggi, mo doibmet dáža bellodagat, mii lea organiseren”.

Earát maid čuoččuhedje ahte Sámediggi leamaš álggu rájes Norgga vuogádaga njuolggo kopiija, gos ovtta olbmo mielde juohkehaš galgá “bargat dušše iežas bellodaga buorrin, geahččalit gomihit nuppi bellodaga”. Son jotkkii:

 “Otná systema lea dego ledjongárdi gosa ain duollet dalle bálkestit biergobihtá man alde dasto dorrot. Mun in leat hárjánan diesa, mun in ádde manne olbmot válljejit mannat dohko, njieidit earáid áigumušaid ja loktet iežas bellodaga nama. Dat lea dáža politihkalaš bellodagaid bargovuohki. Gean jietna dat lea Sámedikkis; leago sámiid vai dáža bellodagaid?”

 Okta Norgga Sámediggeáirras lei maiddái duhtameahttun dálá Sámedikki organiserenvuohkái mas “áigi, fámut ja resurssat gollet dušši fállehemiide, smávva erohusaid doarrut (ja) mas bellodagat galget dahkat iežaset oinnolažžan smávva erohusaid bokte”. Su mielas “bellodagat eai leat lunddolaš organiserenvuohki sámeservodagas”.

 Okta oassálasti oaivvildii, ahte Norggas politihkalaš bellodagaid sadjái galggašii leat eambbo báikkálaš vuogádat. Máŋgasat oaivvildedje ahte stuorra sivva dálá váttisvuođaide lea dat ahte sámi politihkalaš ásahusat leat njuolggo kopiijat váldoservodaga ásahusain eaige ollenge speadjalastte sámi árvvuid dahje sámi málliid.

Okta Ruoŧa beal sápmelaš hálai mo amas vuogádat lea buktan riidduid Sámediggái:

“Mun jáhkan dat lea amas organiserenvuohki mii lea buktán ja dagahan riidduid, eaihan dat leat diennalágiin ovttasbargat, dat lea amas sámiide, ja dat ii sáhte soabat sámi jearaldagaide diekkár organisašunstuktuvra. Mun jáhkan livččii olu buoret geahččalit ráđđádallat ja gávdnat oktasaš oainnu vaikko válddaliige áigge. Muhto mun in jáhke, mun in luohte dan struktuvrii.”

Norgga Sámedikki njunus politihkkár hálai mo bellodat- ja eanetlohkuvuogádat ii leat sámi mearridanvuohki:

“Dan mun jáhkan, diet dat lea dat sámi vuohki ahte don in leat … dat lea unohas jos bealli ovtta dievasčoahkkimis njuolgut manná vuostá muhtin ášši. Dat lea hui unohas, mun lean vuohttán mis leamaš moadde ášši gos lea juohkásan Sámediggi ja dat ii leat buorre. Das šaddá ollu nákkáhallan siskkáldasat mii lea dárbbašmeahttun, mii galggašeimmet daid návccaid geavahit stáhta eiseválddiid ektui, oktasaš, muhto dat lea šaddan nu dehálaš čájehit iešguđet bellodaga prinsihpaid, it don šat jurddaš dan ahte dat lea dehálaš leat čoahkis. Muhto dan ahte du politihkka galgá gullot ja oidnot ja dohkkehuvvot.”

 Son maid fuomášuhttii mo bellodagat eastádit ovddasbarggu ja ráhkadit juoguid gokko dat eai oppanassiige leat:

“Mii geahčaimet eará bellodagaid prográmmaid ovddit Sámedikki válggaid oktavuođas ja oinniimet dan ahte dat leat hui sullásaččat, dain ii leat stuorra erohusat oppalohkai, erenoamážit NSR ja Bargiidbellodaga progámmain ii lean báljo erohus. Ja dat lea miellagiddevas go dat eai oba ovttasbargga. Ahte manne dat lea nu, ahte diet guokte bellodaga eai sáhte ovttasbargat, dat livččii stuorra máilmmi eanetlohku Sámedikkis.”

Guhkesáigge politihkkár gii leamaš sihke Ruoŧa Sámedikkis ja máŋga eará organisašuvnnain guhká mielde:

“Dáppe Ruoŧa bealde, dat lea váttis čilget manne lea šaddan nu ollu nággu. Muhto dat lea dieđusge smávva joavku, dat lea makkár olbmot doppe čohkkájit, makkár njunnošat leat. Muhtin muddui persovnnalaš riiddut muhto mun jáhkan dat lea dakkár láddaneapmi. Dat lea maid okta proseassa go mii vuolgit dakkár dábálaš dološ konsensuskultuvrras mii galgá soahpadit ja dál leat boahtán dakkár ođđaáigásaš demokrahtalaš systemii mas galgá ákkastallat… Ruota bealde váilu hárjaneapmi servodatbargguin, Norgga ja Suoma bealde sámepolitihkkárat čohkkan gielddastivrrain ovdal. Buorredahtolaččat muhto eai leat ovdal bargan dakkár ruoŧa politihkalaš systema málle mielde nu ollu. Ja jos geahččá daid bellodagaid, dat eai leat oahppan dakkár oarjánmálle politihkalaš kultuvrii.”

Ovddeš Ruoŧa Sámediggepresideanta fas celkkii:

“Mii leat 31 jurddašeaddji olbmo geat leat jierbmái ja čeahppi muhto mii eat nákce ovttasbargat go mii leat nu juohkásan. Mii ceggejit seinniid iežamet gaskii ja dadjat ahte mii eat sáhte ovttasbargat dieinna bellodagain. Ahte mun sáhtán ovttasbargat duinna ovttaskas olmmožin muhto ii du bellodagain. Mun lean jurddašallan ahte jos sáhtášii beare mearridit oalát hilgot bellodagaid, dadjat ahte dál mii eat leat šat juohkásan bellodagaide muhto mii leat dušše 31 ovttaskas olbmo ja ahte mii čoavdit dán váttis dili ovttas. Mun oaivvildan ahte jos mii háliidat Sámedikki doaibmat duođaid bures de kánske mii duođaid galgat hilgut politihkalaš bellodagaid ja vuojulduvvat gávdnat oktasaš čovdosiid dan sadjái go iskat dušše iežas bellodaga vuoitit. Mii fertešeimmet ovdamearkka dihtii šiehtadit muhtin vuođđoárvvuin ahte mo mii bargat ovttas ja mo mii láhttejit nuppiid vuostá. Mii leat kopieren oarjemáilmmi eanetlohku-jurddašeami ja dál mii oaidnit ahte dat ii doaimma nu bures. Mii eat beasa gosage.”

 Loahpas vel Suoma beal sápmelačča oaivil:

“Sámi servodat lea nu unni, galggašii gávdnat ovttasbargovugiid ja heaitit riidaleames. Sámepolitihkka lea menddo henkilöitynyt [šaddan persovnnalažžan]. In jáhke ahte bellodatortnet doaimmašii nu bures, mii leat nu unnán sámit Suomas.”

 Oanehis oktiigeassun sáhttá dadjat ahte sihke sámepolitihkkárat ieža ja dábálaš olbmot oaivvidit ahte bellodagat eai leat oktageardánis čoavddus beavttilmahttit sámepolitihka dahje ovddidit sámi áššiid dego iešmearrideami. Dat mielddisbuktet ođđa hástalusaid, juoguid, čuolmmaid ja maiddái riidduid. Suoma Sámediggelága ođasmahttinlávdegoddi ja Suoma Sámediggi galget váldit vuhtii sámiid oaiviliid ja guorahallat ášši hui dárkilit ovdalgo mearridit bellodatortnega atnuiváldimis.

 

(Jearahallamat leat oassin mu dutkanprošeavtta eamiálbmogiid iešmearrideamis. 2008:s jearahallen 15 nissona Norgga ja Suoma Sámis ja 2011 jearahallen 20 nisson- ja almmáiolbmo Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámis. Dutkanprošeavtta ruhtadeapmi lea 2011 rájes boahtán Kanada Dutkanráđis ja dalle viiddidin dan guoskat maid Ruonáeatnama ja Kanada davviosiid. 2008 jearahallamiid vuođul lean čállán guhkit dieđalaš artihkkala sihke sáme- ja eaŋgalsgillii mat leat gávdnomis Artihkkalat-siidduin.)

Eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan Sápmái!

Seammaláhkai go eará eamiálbmotservodagain, mis sámiin lea stuorra dárbu ealáskahttit iežamet árbevirolaš diehtovugiid ja -ortnegiid ja nannet oktavuođaid daidda. Mis lea maiddái stuorra dárbu oahpasmuvvagoahtit čiekŋaleabbot álbmogiidgaskasaš eamiálbmotdutkamussii ja ságastallamii mii leamaš viidánan sakka 1990-logu rájes. Mu girji Boaris dego eana: eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan leage šaddan dárbbus sámegielat girjái eamiálbmogiid diehtoortnegiid, eamiálbmogiid dieđu gáhttema, eamiálbmogiid filosofiija ja dutkama birra. Girji buktá ovdan makkár áššit leat guovddážis go lea sáhka eamiálbmogiid dieđus, diehtoortnegiin, filosofiijas ja eamiálbmogiid dutkanvugiin (metodologiijain) ja sávvamis bokte stuorat beroštumi eamiálbmogiid dutkamii Sámis iešguđet dieđa- ja oahpahansurggiin. Ovdamearkkaid bokte girji guorahallá mo eamiálbmotdutkama ja -oahpahusa guovddáš fáttat gusket sámi diliide. Dasa lassin girji lea láidehus dekoloniseremii sihke dutkamušas ja oahpahusas, muhto maiddái oppalaččat eamiálbmotservodagain. Dán oanehis čállosis guorahalan guokte girjji fáttá maid anán áigeguovdilin sámedutkamis ja akademalaš ságastallamis Sámis justa dál.

Read more

in memory of my father

My dad, second from the left, between his older brother and younger sister.

My father, Eino Matias Kuokkanen passed away unexpectedly and untimely late July. He was born during the evacuation on August 6, 1945 – on the same day the atomic bomb was dropped in Hiroshima – in Kalajoki, central Finland. When the war was over, he and his family returned to their home in Viitaranta, Savukoski in northeastern Finland. When he was a child, he was afraid of war and planes. He was a quiet and withdrawn man and I sometimes wonder if his ominous date of birth had something to do with it.

Read more