Sámi politihkalaš orgánat dego Sámedikkit ja Sámeráđđi leat máŋggaláhkai njuolggo kopiijat davviriikkalaš ásahusain. Sámi orgánat leat maiddái váldán atnui váldoservodaga politihkalaš struktuvrraid, vieruid ja doaibmavugiid guorahalakeahttá dárkileappot man bures dat heivejit Sápmái. Sámi politihkas maiddái ii leat ságastallon dahje suokkardallon mo livččii vejolaš heivehit sámiid historjjálaš iešmearridanvuogádagaid dego siidaortnega otnábeai dillái dahje mo váldit atnui siidaortnega guovddáš prinsihpaid vuođđun dálá sámi servodateallimii ja politihkkii.

Dego australialaš stáhtadiehtaga dutki Peter Jull fuomášuhttá, sámedikkiid vuođđudeapmi speadjalastá bures sámiid luohttevaš lahkonanvuogi váldoservodaga ja davviriikkalaš ráđđenásahusaid ektui. Su čielggadeapmi Norgga sámedikki ásahanprosessas čájeha ahte unnán jos ollenge duođas jurddašuvvui makkár málliid geavahit vuođđun ja ovdamearkan sámedikki struktuvrra ja prográmmaid ásaheamis.  Son lohká, ahte čeahpes sámit dušše njuikejedje Norgga hierarkiijai ja šadde oassin dáža ráđđenvuogádaga.

Jull veardádalli guorahallan buktá ovdan maiddái ahte nuppeláhkai go Kanadas, Ođđa Selánddas ja Amerihkás, davviriikkain váilu oinnolaš sámi opposišuvdna sihke politihkas, mediain, akademalaš máilmmis ja eará almmolaš arenain – opposišuvdna mii gáibidivččii almmolaš fuomášumi sámi áššiide ja mii árvvoštalašii ráđđehusaid. Davviriikkain nappo váilu politihkalaš ja almmolaš ságastallan mii gáibiduvvo jos áigut rievdadit almmolaš doaladumiid. Dego son deattuha, almmolas stáhta politihkka ii rievdda jos almmolaš doaladumit eai rievdda.

Jull mielas sámit eai leat lihkostuvvan beaktilit geavahit media, gearregiid ja eará geainnuid gáibidit fuomášumi sámi áššiide ja bidjat politihkalaš deattu davviriikkalaš ráđđehusaide. Son oaivvilda ahte vaikko soađi maŋŋá sámi lihkadus álggiige ovdalgo eará eamiálbmotlihkadusat ovdamearkan Kanadas, ja vaikko sámit leat máilmmi okta buoremusat skuvlejuvvon, čeahpimus eamiálbmot gii oassálastá buot eanemus váldoservodaga politihkkii, sii orrot leamen olahan unnit go maid eamiálbmogat máŋga eará sajiin atnet guovddáš ja deháleamos áššiin eamiálbmogiid politihkalaš ageandas.

Duohtavuohta nappo orru leamen ahte sámiid strategiija mii deattuha diplomatia ja lagaš ovttasbarggu davviriikkaid ráđđehusain ii leat liikká buktán stuorát iešmearrideami sámiide muhto dušše ráddjejuvvon iešhálddašeami. Iešmearrideami ja iešhálddašeami gaskkas lea stuorra erohus. Iešmearrideapmi ja iešráđđen mearkkašit mearrádusaid dahkama. Iešhálddašeapmi čujuha dillái mas earát dahket mearrádusaid dan botta go eamiálbmotservodagat sáhttet dušše ollašuhttit ja hálddašit dáid mearrádusaid. Dego ovdalis lea boahtán ovdan, iešhálddašeami váldodoaimmat leat prográmmaid hálddašeapmi, resurssaid dego ruđa, bargguid ja bálvalusaid juohkin ja siskkáldas áššiid hálddašeapmi. Iešráđđemis fas váldodoaimmat sisttisdollet hálddašeami lassin politihkalaš njuolggadusaid ráhkadeami, dáid njuolggadusaid gohcima, mearrádusaid dahkama ja ollašuhttima.

Okta sivva sámiid duođalaš iešráđđema ollašuvvama hehttehusain sáhttá gávdnot maiddái davviriikkalaš buresbirgejunstáhta ideologiija ja eamiálbmogiid kollektiivvalaš rivttiid ruossalasvuođas. Sosiologat Sven E. Olsson ja Dave Lewis leaba guorahallan dan mo ovttadássásašvuođa ja individualismma prinsihpat vuđolaččat hehttejit sámi iešmearrideami ovddideami. Soai oaivvildeaba ahte davviriikkalaš individualisma ja servodatlaš oppalašvuohta-ideologiija guđđet unnán saji sámiide buktit ovdan dahje ovddidit sin kollektiiva kultuvrralaš ja eará beroštumiid. Davviriikkalaš buresbirgejunstáhta lea olahan sosiáladorvvu ovttaskas sámi olbmuide mii lea sihkkarastán seamma eallindási go eará davviriikkalaččain, muhto seammás dat lea geahpedan ja ráddjen sámi kollektiiva rivttiid mearkkašumi ja ollašuhttima.  Sáhttá nappo dadjat ahte ollu rábmojuvvon davviriikkalaš buresbirgejunstáhta geađgejuolggit individualisma ja sosiála dásseárvu leat ráddjen sámiid oainnuid sin oktasašvuođas oktan álbmogin geas leat ovttaskas olbmo rivttiid (dahje dábálaš borgárrivttiid) lassin maiddái kollektiiva vuoigatvuođat.

(Almmustuvvan Ávviris 23.1.09)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s