Gieskat lohken ođđasiin ahte sámi dákterikkit leat viimmat máhccamin ruoktot Oslo dutkanlaboratoriijain ja -vuorkkain. Jagi 1911 rájes sámi máttuid dákterikkit leamaš vurkejuvvon Oslo universitehtas diehtaga namas. Dál dát dákterikkit viimmat bohtet ruoktot ja hávdaduvvojit sin álgoálgosaš hávddiide Sámis. Dákterikkit ja olmmošlaš bázáhusat leat oktiibuot 94 ja dat leat nuortasámiid máttut nuorta-Finnmárkkus ja nuorttalaš guovlluin Suoma beal Sámis. Go lohken dán birra, vuosttas jurdda lei ahte makkárson doaluiguin sámit áigot gudnejahttit dáid máttuid ruoktotboahtima?

Muiten sámi oaiveskálžžuid ruoktotboahtima Anárjávrri Áijjih-sullui geasset 1995, masa oassálasten meastá vahágis ja mii lei dušše beare kristtalaš dáhpáhus, gos báhppa sivdnidii máhcahuvvon oaiveskálžžuid ruovttoluotta eatnamii. Mus lei olles áigge váivves dovdu ja čohkohallen sártni áigge vehá guhkelappos jávregáttis, go mu mielas báhpa sárdni ii oalle orron heivemin, muhto in máhttán dálle jurddašit maidige earáge dan sadjái.

Dán háve millii bođii maiddái gieskat dáhpáhuvvan Vancouver sullo tseycum-čeardda máttuid bázáhusaid ruoktot boahtin ja máhcaheapmi Amerihká luondduhistorjjá museas (American Museum of Natural History) Chicagos. Dáid 55 máttuid ruoktotboahtin lei stuorra ja erenoamáš dáhpáhus smávva čerdii ja sii dolle doaluid dan mielde. 46 olbmo ledje buktimin máttuideaset ruoktot Chicago museas, gos seremoniija álggii ja bisttii 2,5 diimma. Olbmot ledje coggan iežaset árbevirolaš biktasiid ja seremoniija áigge sii rohkadalle (sin iežaset oskku mielde), dolle ságaid, lávlo – sii háliidedje ráfudit máttuid vuoiŋŋaid ja gárvvistit sin johtit ruoktot; mátkái mii ii čeardda jođiheaddjiid mielas livčče galgan goassige dáhpáhuvvat.

“Ja dasto mii dajaimet, dál mii doalvut din ruoktot,” okta jođiheaddjiin muitalii. “Dáin máttuin, geaid mii leat doalvumin ruoktot dál, lea diehtu ja viisodat. Mii eallit otná servodagas, muhto min historjá vázzá minguin ovttas.” 46 olbmo mátki Vancouver sullos Chicagoi máksii sullii $150,000, muhto ruhta ii orron hehttemin olbmuid bargamis dán dehálaš barggu, man sii álggahedje čieža jagi dassái vuos ohcamiin gosa sin máttuid bázáhusat ledje gártan. Máŋga mohki maŋŋá máttut gávdno Chicagos, gos muhtin tseycum-čeardda máttut leamašan maiddái čájáhusas. Chicago seremoniijaid maŋŋá máttuid bázáhusat bohte girdi mielde ruoktot, gos olbmot ledje váldimin sin vuostá ja gos sii hávdaduvvojedje árbevirolaš doaluid mielde.

Báhcen smiehttat geatson vulget viežžat nuortasámi máttuid bázáhusaid ruoktot ja šaddágoson das stuorát dáhpáhus, mii buktá olbmuid oktii gudnejahttit ja illudit máttuid máhcama. Vai leago dát dáhpáhus dušše okta ipmilbálválus mii vajálduvvo fárgga ja man olbmot eai jurddaš dađe eanet?

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s