Otne vuođđuduvvo Norgga beal Sámis ođđa bellodat, Árja, mii galgá bálvalit ja oažžut dábálaš giliolbmuid jiena gullot Sámedikkis. Olbmot geat leat vuođđudeamen ođđa bellodaga oaivvildit ahte Sámediggi gulahallá Norgga eiseválddiiguin buorebut go álbmogiin. Sin mielas Sámediggi maiddái ii gieđahala doarvái dábálaš olbmuid áššiid, muhto baicce geavaha menddo ollu áiggi láhka- ja eará stuorra áššiiguin, main dábálaš olbmot eai álo ádde eaige beroš. Ođđa bellodaga olbmot háliidit Sámedikki ruovttoluotta álbmogii ja Sámedikki politihkka eambbo sámi bálgáid ala, eret áddestallamis dáža politihkalaš vuogádagaid.

Lea somá ja gelddolaš oaidnit ja gullat ahte olbmuin gávdno ođđa energiija ja movtta hástalit dálá politihkalaš vuogádagaid. Ahte dan sadjái go beare váidalit ja nimmordit – man mii máhttit maid hui bures – sii leat mearridan bargat juoidá ášši ovdii. Dan movtta lea erenoamážit buorre oaidnit justá dál, áigodagas mii lea massán luohttámuša ja olbmuid beroštumi politihkkii; áigodagas mii lea árvvoštallon das go olbmot eai ane iežaset šat nu ollu servodatlahttun muhto individan gean identitehta mearriduvvo dan bokte maid son oastá ja gávppáša (eaŋgalsgillii: from citizens to consumers). Mii eallit maiddái servodagas mas politihkka lea gáidadan olbmuid eret – sii leat ieža vásihan ahte politihkalaš mašiidna ii leat dábálaš olbmuid muhto stuorra bisnesa várás. Buot dáid sivaid geažil lea illu oaidnit ahte gávdnojit olbmot geat jáhkket dálá politihkalaš vuogádagaide ja sin vejolašvuhtii searvat ja váikkuhit daidda.

Nuppi dáfus in leat sihkkar leago ođđa sámi bellodat buoremus vuohki rievdadit Sámi politihkalaš diliid dahje buoridit dábálaš olbmuid servodatlaš oassálastinvejolašvuođaid. Dieđusge lea čielggas ahte ođđa bellodagat ja joavkkut sáhttet nannet demokratiija ja olbmuid oassálastima dálá vuogádagain. Muhto gažaldat lea, makkár rievdadusaid ja ođastusaid mii háliidat? Mat leat dat vuogit, diskurssat ja proseassat maid mielde ja vuođul sámepolitihkka dáhpáhuvvá otná dilis? Leatgo dálá ásahusat rahpasat ja geabbilat rievdat iežaset doaibmavugiid ja vuogádagaid guorragoahtit sámi bálgáid dego ođđa bellodat háliida? Vai leago nu ahte dáin ásahusain leat dušše dihto ráddjejuvvon doaibma- ja bargovuogit ja vejolašvuođat maidda juohkehaš gii daidda searvá galgá čuovvulišgoahtit daid? Nappo gii rievdá gean?

Mu ballu lea ahte ođđa bellodat áiggi mielde gáidá dábálaš giliolbmuin justá seamma sivaid geažil go eará sámi organisašuvnnat ja bellodagat leat gáidan sin lahtuin (geat leat maid dábálaš olbmot): Dat politihkalaš stuktuvra mii Sámisge lea anus doaibmá nu ahte das lea unnán saji báikkálaš gulahallamii ja álbmoga oainnuid vuhtii váldimii. Dat lea nappo struktuvrralaš čuolbma. Ođđa bellodaga ceggen lea vehá dego searvašii hukset dálu man vuođđu lea mieskan dan sadjái go álggahivččii ođđa vuođu ásahemiin.

Dát ii leat dušše mu persovnnalaš kynalašvuohta vaikko iežan vásáhusa vuođul sáhtánge dadjat ahte sámi politihkalaš ásahusain lea unnán sadji kreatiivvalašvuhtii ja ođđalágan jurddašeapmái (dat lei okta sivva manne vulgen akademalaš máilbmái). Eamiálbmogat, eandalitge nissonolbmot, leat árvvoštallagoahtán eamiálbmotservodagaid dálá iešstivren- ja eará vuogádagaid ja cealkán: jos mii háliidit ollašuhttit autonomiija, dalle mii galgat jurddašit maiddái autonomalaččat. Sii leat buktán ovdan justá seamma kritihka: dálá ásahusat eai váldde vuhtii sin dárbbuid ja oainnuid. Sii leat guđđojuvvon iešmearridan- ja eará ráđđádallamiid olggobeallái.

Erohus sin ja sámiid kritihka gaskkas lea dat ahte sii eai luohte dálá ásahusaide ja politihkalaš vuogádagaide. Sii lohket ahte dat leat koloniála ja patriarkála struktuvrrat mat leat vuođđuduvvon olgguštit ja marginaliseret dihto olmmošjoavkkuid. Sii čuoččuhit ahte Westminster málle mielde huksejuvvon demokratiija bálvala funet eamiálbmogiid. Sii jerret, manne eamiálbmogat galggašedje searvat hukset ja ovddidit dákkár ásahusaid mat eai doaimma aktanasat dain servodagainge maid várás dat leat ceggejuvvon? Nuppiin sániiguin sii eai jurddaš ahte dálá struktuvrrat leat áidna vejolašvuohta; sii eai jáhke neoliberalisttalaš TINA mantrai “There Is No Alternatives” – máilmmis eai leat eará molssaeavttut go neoliberála servodat ja márkanortnet.

Buoremus ovdamearka molssaeavttuid hutkamis ja daid atnui váldimis lea Meksikos, Chiapasis, gos maya-intiánat geat leat gohčodan iežaset Zapatistan. Sii leat buot máilmmi eamiálbmogiin diđolepmosit vuođđudan iežaset iešmearrideami sin iežaset máilmmegova ja eallinfilosofiija, maya kosmologiija, ala. Sin autonomalaš málle doaibmá vuosttažettiin báikkálaš dásis. Vuođđun dasa lea dásseárvosaš, “horisontála” mearrideapmi: almmolaš čoahkkaneamit (konsultas), maidda buohkat sáhtet oassálastit ja gos buohkat sáhttet buktit ovdan oainnuideaset. Jođiheaddjit (comandantes) čuvvot mearrádusaid, mat dahkon báikkálaš dásis. Dát “álbmotráđđi” ráđđe ja dahká mearrádusaid, jođiheaddjit leat dušše ovddasteaddjit geat dolvot sáni ovddosguvlui ja geat ovddidit báikkálaš olbmuid oainnuid eiseválddiide. Zapatistat leat nappo duostán niegadit nuppelágan boahtteáiggi ja autonomiija, mat eai čuovo váldoservodaga ásahusaid ja hámiid. Sii leamaš inspirašuvdnan máŋga earáide, ii dušše eamiálbmogiidda, hábmegoahtit molssaevttolaš vuogádagaid oassálasti, báikkálaš demokratiija namas.

Franskkalaš filosofa Luce Irigaray lea guorahallan váldorávnnji politihka ja dan sisdoalu ja boahtán dan oaivilii ahte nissonat galget hábmet ođđa hástalusaid ja ođđalágan organiserenmálliid. Jos sii háliidit dásseárvosažžan almmáiolbmuiguin ja diktet válddi doalvut sin ja diktet patriarkála politihka nuoskkidit sin, sis ii leat fárgga mihkkige dadjat dahje dahkat nissonolmmožin. Su sániid sáhtášii heivehit sámiid diliide: Jos mii sámit diktit válddi doalvut min ja diktit koloniála patriarkála politihka nuoskkidit min, mis ii leat fárga mihkkige dadjan sápmelažžan. Mii galgat nappo ráhkadit iežamet málliid ja ođđa guhkesáigge višuvnnaid ja hástalusaid iežamet vuoggasajis.

Leatgo mii sámit dárvanan njeallječiegat jurdagiidda, dego Mari Boine maid lávlu? In hálit gažadit ođđa bellodaga ásaheami – jos olbmot oidnet dasa dárbbu, dalle lea nu. Lean goit jurddašan goasson Sámis boahtá dat áigi go mii álgit smiehttat dáid njeallječiegat seinniid olggobealde? Dat ii leat romantiseren – máilbmi lea dievva ovdamearkkaid mo lea vejolaš bargat nuppeláhkai, vaikko dat dávjá leat oalle oaidnemeahttumat (oažžu jearrat manne). Vel dan dálu huksenmetaforas: manne mii eat guorahala vuos huksetgo mii dálu vai juoidá áibbas eará? Jos mii ceggetge lávu man sáhttá váldit fárrui dárbbu mielde (i.e., geabbilvuođa metafora)? Dahje hukset dálu sadjái goađi mii vuogáiduvvá birastahtti duovdagii ja mii eanaluvvá áiggi mielde go ii šat dárbbašuvvo?

Advertisements

6 thoughts on “Ođđa bellodagat vai ođđa vuogit?

  1. Rauna, buorre ja vuđolaš kommeanta. Lea duohta ahte iešalddis odda bellodat ii čoavdda dan mii lea mannan boastut ja mii čatnasa vuogádagaide! Sámedikkit lea dego giddagasas dáid vuogádagaid siste. Molssaeaktolaš vejolašvuogit leat nu stuorra hástalussan ahte ii oktage dálá bellodagain leat duostan iskat. Muhto lea goit movttidahtti oaidnit ahte lea viggamuš ja beroštupmi juoidá bargat mii livčče ođđa ja dat lea buorre. Váikko dál orru ahte odda bellodagas ii leat nu čielga profiila, eai čilge makkár áššiid galget báikkiolbmot beassat ovddidit. De lea bahá ribahit šaddat báikkiolbmuid bellodahkan mii vuot goziha almmáiolbmuid beroštumiid meahcástit! Mis leat doarvái sáhka leamašan beassat vuodjit eanet mehcciin!
    Asta

  2. Asta ja Rávdná,

    Buorre go leahppi vuđolaččat smiehtadan dáid áššiid birra. Mus ii leat goassege leamaš aigumuššan politihkkegoahtit, mun lean okta sis gii veahá balán politihkas, juste danin go Sámedikki vuogádat orro hui amás munnje gii lean bajásšaddan gilážis ja meahcásteami ja min kultuvrra oahppan áhkus ja ádjás.
    Muhto munnje lea dát šaddan oamedovdoáššiin. Munnje čuohcá dat nu garrasit ahte olbmot moitet Sámedikki, seammas go mun roahkka dieđan ahte sis lea hui duohta go lohket ahte Sámediggi lea oarjemáilmmii ásahusaid áđestallamen. Mu leat hástalan searvat bellodagaid mat dál jo leat Sámedikkis, muhto munnje ii leat oktage bellodat leamaš geasuheaddjin- juste danin go mun in oainne ahte sii barget mu váibmoáššiiguin doarvái; sámi mánáid beroštumiid, min vuorrasit olbmuid áššiiguin ja vel meahcástemiin. Guhká lean viggan garvit politihka, muhto de lean dál joavdan dan dássái ahte in šat nagot beare čohkkát ja geahččat go Sámediggi gáidá vel guhkkelii eret iežas álbmogis. Ja áiggiid čađa lean fuomášan ahte leat gusto oallugat geain lea seamma oaivil go mus. Ii heađisge čoavdde ođđa bellodat iešalddis makkarge váttisvuođaid. Mii han fertet beassat dohko daid searvái geat mearridit ovdal go mii beassat váikkuhišgoahtit. Mis gal lea oba čielga ulbmil, ja hui čielga vuoruheamit maid. Mii vuođđuduvaimet lávvordaga, ja dárbbašit muhtin beivviid vel vai sáhtet báhpir ala oažžot min jurdagiid ja aigumušaid. Muhto dan goit dieđan- ahte vuoras olbmot galget leat min ráđđeaddit juohke dásis, mii váldit duođas sin oainnuid ja aigot daid ovddidit min politihka čađa. Danin fertet ge veaháš áiggii dál atnit ja guláskuddat vuorrasit olbmuid gaskka ja diehttelas muđui ge gilážiin, báikegottiguin ja oalášguovddážiin makkar vuordámušát sis leat midjiide. Go mii han vuolgge politihkket iežamet ovddidandihte, mii han galgat leat sin biiggat ja reaŋggat geat muđui eai čuorvvo jitnosepmosit medijain ja muđui ge servvodagas. Min mánát, min vuorrasit olbmot ja min meahcásteaddjit. Ja nissonolbmuid oainnut meahcásteapmái gal čielgasit galget ovdan boahtit go jođiheaddji ja nubbinjođiheaddji ođđa bellodagas leaba nissonolbmot :)

  3. Lailai: Mun in leat nu sihkkar, galgetgo vuoras olbmot alot leat dat geat muitalit mo dála samit galget doaibmat ja buktit áššiid ovdan. Muhtimin orru ahte lea romantiseren dat vuoras olbmuid filosofiija. Dieđusge dat maid sii leat luonddus vásihan, maid sii dihtet ja mo áddejit luonddu, dat lea gudnejahtti aššit. Muhto mu mielas lea risttalašvuohta koloniseren sámiid doaibmavugiid. Sámit lea baldaluvvon olbmot ja dat oidno beaivválaččat dáppe dán báikkis gos mun ásan. Jos mii beasašeimmet dies errui, gánske muhtimin sáhtašeimmet ovttastallat áibbas eará láhkái go dál.

  4. Ovttaoaivilis duinna Kirste, in diede gal gii don leat….

    Mii leat oaidnán ahte muhtin boares olbmot berostit dusse alcceseaset “erstatningaid”, buhtadusaid hahkat. Áigogo ođđa bellodat sin ášši ovddidit? Sii eai leat vuosttažettiin beroštan sámegiela ja kultuvrra fievrridit boahtte buolvvaide. Ja leage buorre go lea ovttaoaivilvuohta Sámedikkis, ja das ánssáša Aili rámi, ahte oasi foandaruđain galget geavahuvvot sámegiela oahppamii ja vitaliseremii.

    Iešalddis dat ahte leat boaris ii mearkkaš ahte dus lea viisodat, jierbmálaš árvalusat, dáidu ja váibmu smiehttat boahttevuođa buoremusa. Sámis leat čeahpes boarrásat, geain vuhto eanetgo dušše alcces persuvnnalaš ovdamuniid oččodit, mo dákkar olbmuid oažžut ovddemužžii?

    Boarrásiid ja mánáid beroštumit, juo dat lea ok, muhto dat sáhttet leat váikko mákkárat, ja dajaldat muitala ahte lea eaŋkilis progámma. Daddjo ahte lea čielga áigumušat, muhto mu mielas eai boáđe dát ovdan. Áigu go bellodat buotlágan áššiid čoavdit? Mii lea bellodaga profiila, makkár áššit?
    Ohcalan ideologalaš vuođu, vehá viidát prográmma cealkámuša ja árvoprofiilla.
    Ja ándagassii Laila; smávva rávva, smiehttas nuppes ahte leago menddo álki radios lohkat ahte oahpponeavvoášši lea boastut meannuduvvon, almmá ahte muitalit mo dan ieš livčče čoavdán dahje earáláhkai meannudan?
    Iigo livčče vuohkkasat oažžut ovdan man váttis dát ášši lea? Mo stáhta givssida ja muosehuhttá sámeskuvllaid ovttanubbiin reforpmain, nu ahte go áiddo leat geargan dohkkehit oahpponeavvuid, de lea juo ođđa reforbma mii gáibida fas ođđa oahpponeavvuid ráhkadit ..Sii eai bálle muosis ovddidit sámeskuvla..
    Ja mannebat suohkanat eai oaste daid girjjiid mat gávdnojit? Imaštalan…

  5. Giitu didjiide Asta, Láilá ja Kirste go lehket čállán ja juohkán earáiguin iežadet oainnuid! Lean ieš juohke kommeanttas oahppan juoidá ja danne lean báhcán smiehttat manne mis eai leat dákkár ságastallanforumat eará sajis go neahtas? (Vai leago nu ahte interneahtta lea buoremus báiki go Sámis gaskkat leat nu guhkki?) Eandalitge Asta ja Kirstte jurdagat leat addán ođđalágan perspektiivvaid ja boktán ođđa gažaldagaid erenoamážit vuorrasiid rollas otná sámeservodagas. Mo mii sáhtášeimmet ovttas smiehttagoahtit vugiid mo eambbo váldit vuhtii sin rolla ja mo mii gávdnat sin geat eai leat dušše gáibideamen buhtadusaid dahje gohččumin lohkat ipmilsáni?

    Nuppi dáfus mun ádden bures Láilá ja lean ovttaoaivilis suinna máŋga sajis su áigumušain ja su idealismmain – ahte mii dárbbašit rievdadit dálá politihka, ahte mii dárbbašit ođđalágan vugiid… Lean jo guhká smiehttan ja hállan das ahte eat mii sáhte gohčodit sámi ásahusaid eamiálbmotásahussan nu guhká go dat eai mangeláhkai váldde vuhtii árbevirolaš dieđu ja máhtu ja maiddái daid vuorrasiid geain dat diehtu lea. Kanadas orodettiin lean oaidnán mo doppe sin boares olbmot leat aktiivvalaččat mielde servodagas rivttiid ovddideamin, maiddái akšuneremin ja protesteremin ja muhtumin dan sivas gártamin giddagassii. Aiddo otne lohken dakkár ođđasiid doppe. Gos mis dákkár duostilis vuorrasat? Ja oppalohkái duostilis olbmot?

    Nubbi ovdamearka: Trent universitehta eamiálbmotoahpuid lágádusas leat váldán jo jagis 1973 atnui ortnega, mii dagai vejolažžan bálkáhit eamiálbmotvuorrasiid oahpahit giela ja kultuvrra kurssaid. Sii bálkáhuvvojedje vuosttas virgehasaid dásis. Lágádus ákkastalai universitehtii, ahte vuorrasiid dáiddut, máhttu, viisodat ja vásáhusat vástidedje eará fágaolbmuid gelbbolašvuođa. Lágádus ráhkadii maiddái fágaolbmuid bajidankriteraid, mat váldet vuhtii eamiálbmotvuorrasiid árbevirolaš dieđu. Universitehtas lei bággu dohkkehit dáid ákkástallamiid vaikko álggus lei dieđusge vuostá.

    Nuppi dáfus lean gullan maid muitalusaid intiánavuorrasiid birra (dábálaččat sii leat almmáiolbmot) geat geavahit sin “vuoras” stáhtusa boastut, nappo ávkin ja buorrin iežas persovnnalaš áigumušaide, mii muhtumin sáhttá boahtit ovdan juoba veahkaválddálašvuohtan.

    Dát min ságastallan dáin siidduin jo čájeha dan ahte mis lea dárbu dárkilabbot guorahallagoahtit vuorrasiid rolla min otná servodagas, ii šat dušše geardduhit ahte “mii galgat váldit min vuorrasiid vuhtii”. Stuorra hástalus lea mo, go mis ii dan radjái leamaš dakkár árbevierru – dahje dat lea boatkanan. Vuolggasadji lea dieđusge čielggadit mo ovdal leamaš. Mo sámi vuorrasat leat ovdal oassálastán servodagas ja iežaset lagasbirrasiin? Naba jos dat vuogit eai heive dálá vuogádagaide? Mii sáhttit dieđusge váldit maid ovdamearkkaid eará eamiálbmotmáilmmis, muhto ii leat álo sihkkar lihkostuvvágo dat mii doaibmá eará sajis maiddái Sámis duohta dilis.

    Lea čielggas ahte mii dárbbašit ságastallama dáin áššiin ja dasto maiddái geahččalemiid, ii dušše áigumušaid. Ii dušše ovtta bellodagas muhto buot sámi ásahusain. Mii dárbbašit olbmuid dego Láilá gii lea lokten ášši bajás ja oidnosii olles servodagas (mii earát leat maid muhtin muddui háleštan ásahusaid siskkobealde dáid áššiid birra, muhto eat lahkage doarvái). Mii dárbbašit maiddái Asta ja Kirstte geat buktiba kritihkalaš oainnuid ja varuheaba menddo stuorra idealismmas ja romantihkas. Soai leaba ovdamearkkat sohkabuolvvas (vuorrasiin?) geas lea viisodat, vásahus ja máhttu. Nugo mun lean oahppan, goit eaŋgalsgielat “elder” ii leat agis gitta, muhto namalassii čatnasa olbmo viisodahkii ja dasa mo son geavaha dan viisodaga nu ahte šaddá iežas álbmogii ávkin.

    PS: Astai vel giitosat daid oaiviliid ja dieđuid ovttas mat gusket sámi oahpponeavvuid. Go lohken dan áddejin ášši aibbas ođđaláhkai – ja eddon vuot oktii min sámi mediaide. Fas okta ovdamearka das mo dat eai nákce buktit ovdan ođđasiid ovdan dahje guorahallat daid veháge čiekŋalut dásis go sivahallan ja cuoigun. Manne mii eat leat gullan dan maid don čálát sámi mediain?

  6. Astai ja Kirstii,

    In diehtan ahte ledjen ožžon dáppe moaitagiid ja rávvágiid. Mun gal lean olmmoš gii álo smiehtastan jus oktage válda áiggii neavvut mu. Leaš go olmmoš muinna ovttaoaivilis vai ii. Nu ahte giitu dunnuide.

    Mu vásáhus lea medijá dáfus ahte ii leat ávki akademalaš vuogi mielde áššiid ovddidit medijas. dat mearkkaša ahte ii leat ávki viggatge buot belliid oččodit ovdan, go eanas medijabargit eai nagot (eaige várra astta ,beroš..) čiekŋudit iežaset áššiide. Astta rávva munnje, ahte in galgga nie álkit medijas buktit áššiid ovdan, ja ahte min bellodagas orro nu menddo “álkkis” politihkka.. Naa dasa in dieđe dadjat eara ahte mu peršuvnnalaš oaidnu lea ahte mii dávjá beare váttisin, akademalažžan, dahkat sámepolitihka. Dat lea mu čuoččuhus, ja ii leat sihkar buohkat mihtet dasa.
    Buot vuoras olbmot eai leat seammaláganat, dan gal ipmirda juohkehaš. Ja ahte buohkaid ii sáhte duhtádit, dat han gal lea diehttelas. Muhto mu vuođđojurddá bellodaga ásaheami ektui lea “boktit” sápmelaččaid veahá, ja jearrat leago buorre ahte Sámedikkis leat guokte stuora bellodaga, gos ii bálljo leat erohus dán guovtti bellodaga politihkas? Ja man guhká sáhta NSR jienasteddjiide vuovdit dan ahte sii nagodit BUOT áššiid lihka olu vuoruhit? Dat ii leat vejolaš.
    Jua, mánáid ja vuoras olbmuid áššit leat máŋggabealát áššit, ja danin leage eambbo go doarvái ahte mis lea meahcásteapmi/lotnolaseallin (maid gili olbmuid ieža dadjet leat sin váldoberoštumit), vuorrasit ja mánáid politihkka vuoruhuvvon min searvvis. Mii eat boađe buot min návccaid atnit bargat symbolaáššiiguin dego leavgaáššiin. Mu mielas dat iešalddis jo muitala olu das makkar vuođđojurddá mis lea. Muhto min bálggis han lea easka vázzojuvvomen, bellodat ferte vuos beassat johtui ovdal min politihka sáhta analyseregoahtit! Ja politihkka han lea ovdaneapmi juohke dáfus, politihkka lea hálidit ja áŋgiruššát, aistton Palme rohki.

    In jáhke NSR ge lei dat seamma 40 jagi dassái go odne. Ja jearan (retoralaččat diehttelas)- manin min leat dorjon nu olu ovddeš NSR- miellahtut.
    Ja mun lea fuomášan ahte midjiide leat allá vuordámušát, mii lea hirbmat buorre!:)

    Mot dot eará bellodagat aigot nagodit vuoruhit buot lágan áššiid, dan in dieđe. Muhto jáhkan lea dárbu veahá beassat eret akademalašvuođas sámepolihkas. Ja dieđan ahte dán áššiis ii dáidde seamma vuolggasadji iige jurddašanvuohki munnos Astain. Muhto dat han lea ortnegis, eat han mii leat ovttaláganat, lihkus:) Min prográmma ektui, de in sáhte dás muitalit mii doppe boahta ovdan, go dat ii leat gárvvis. Muhto sáhtan goit lohpidit ahte mii aigot návccaid atnit dasa ahte nu konkrehta áššiid go vejolaš min prográmmii bidjat. Áigi lea boahtan prinsihppapolitihkas veahá earránit, ja baicca čielgasit hábmet Sámedikki áigumušaid. Ja de leaš oaidnit doarju go sámi álbmot min, vai leago buot nu mot sii hálidit Sámedikkis. Giitu goit dán hávvai go min ásaheami gillebeiddet digáštallat:) Ammahal mii deaivvadit goasnu ja gosnu moaddelot jagi geahčen ja sáhttit easka albmaládje digáštallat makkar ávki Árjjas lei dahje ii lean! dearv. Láillás

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s