Duvle ledjen bovdejuvvon doallat sáhkavuoru sámi seminárii gos ságastallojuvvui sámi ja eamiálbmogiid dutkamis. Mu lassin doppe ledje maid guokte eará sámi ja okta Australia aboriginála doallamin sáhkavuoruid. Go seminára lágiduvvui universitehtas gos maid sámestudeanttat vázzet, mun ledjen movttaskan hállat eamiálbmotdutkama ja oahpahusa geatnegasvuođain servodahkii ja dan ovddideapmái – ahte dego maoridutki Linda Smith lea dadjan, eamiálbmotdutkiid ja fágabargiid bargu ii sáhte goassige nohkat akademalaš ásahusaid seinniid siskkobeallái.

Go mii leimmet buohkat geargan sárdnideames, lei ovddalgihtii válljejuvvon kommentáhtoriid vuorru. Vuosttas kommentáhtor, maiddái nuorra sámi dutki, dieđihii vuosttamužžan ahte son gal lea oarjemáilmmi diehtaga bealušteaddji. Ii das vel galle, muhto dan sadjái ahte son livččii giitán sáhkavuoruid ovddas dego jo lágideaddjit lávejit, son jotkkii ahte son lea oalát mu ja Austrália aborigiinna sáhkavuoruid vuostá danne go moai leimme, goit su mielas, árvvoštallan oarjemáilmmi diehtaga. (Mun gal in lean árvvoštallan in guđegelágan diehtaga, dušše čilgen manne eamiálbmogiid alitoahppu ja dutkan galge geahččalit beassat eret ovddeš koloniála dutkanparadigmain ja mentalitehtain.) Su mielas dákkár ášši go “oarjemáilmmi dieđa” ii oppa leange leamen, lei dušše dieđa. Dat mii gohčoduvvui eamiálbmotdieđan lei su oainnu mielde juoidá eará.

Eará sajis diekkáriid cealkin ja vel hui vuovdnás vuogi mielde livčče mearkkašan akademalaš iešsoardima, muhto ii vissa dan universitehtas. Dát diehttemeahttun ja badjelgeahčalaš kommeanta hábmii ja stivrii olles panelaságastallama, mii ii goassige beassan dađe guhkelábbui sámi dutkama guorahallamis. Dat ii leat áidna háve go sámit ieža leat fállehan eamiálbmogiid dutkanparadigmaid ja diskurssaid, mat leat álkes cuozáhagat go olbmot geat dovdet daid leat nu unnán. Vearrámus lea dieđusge dat ahte sii geat daid fállehit eai leat gal iežage beroštan ii binnáge oahpasmuvvat dáidda paradigmaide ja diskurssaide. Okta vuosttas áššiin maid mun ohppen doavttirgráda válddedettiinan lei ahte mun galggan diehtit ja dovdat bures dan maid mun lean árvvoštallamin, muđui lea buoremus orrut jaska. (Diet galggašii leat muhtumiidda oahpis maid militáras: Know your enemy.)

Lean máŋgii jurddašallan dien eahpelihkostuvvan panelaságastallama eandalitge go Sámi fágamáilmmis orru nu garra dárbu čájehit ja duođastit “dieđalašvuođa” ja coggat dan saji vel juohke sadjái dego legitimeret iežaset. Buktágo dieđalašvuođa deattuheapmi sidjiide stuorat árvvu earáid čalmmiin? “Dieđalaš dutkan,” “dieđavisti,” “dieđalaš allaskuvla” ja nu ain. Dutkanhan lea álo dieđalaš, maid dan sierra deattuhit go dat jo gullá dan meroštallamii ja sidollui, ja seammaláhkai alitoahppoásahussii. Ja leago “dieđalaš allaskuvlla” vuostegeahči “eahpedieđalaš allaskuvla” dahje jos geahččá diehtaga historjjálaš guovttijuoguid, “oskku allaskuvlla”?

Lean guhká imáštallan sámi fágamáilmmi eahpekritihkalaš lahkonanvugiid diehtagii. Earát, maiddái váldoservodagaid dutkit leat áigá juo árvvoštallagoahtán diehtaga ja buktán ovdan dan čanastagaid álbmogiid vuolušteapmái ja sin eatnamiid rivvemii (kolonialismii ja rasismii). Kolonialismma boađusin diehtagis ja teknologiijas šadde olbmo árvvu mihttu. Dat ledje guovddáš oasit eará álbmogiid ja nannámiid siviliserenmišuvnnas ja geavahuvvojedje vuoiggadahttit Eurohpá politihkalaš ja eará válddi. Dieđa ja teknologiija leat billistan árbevirolaš eallinvugiid ja ealáhusaid birra máilmmi. Maŋimuš áiggiid ekologalaš kriissat leat boktán vel maŋimuš olbmuidge (earret sámiid) oaidnit diehtaga, eandalitge teknodiehtaga, kritihkalaš čuovggas.

Ovdamearkka dihtii Linda Smith lea buktán ovdan ahte rationalisttalaš ja dieđalaš čilgehusat dieđus leat ráhkadan ja ain ráhkadit dieđu hierarkiijaid, maid mielde “albma” ja “legitimerejuvvon” diehtu lea dakkár diehtu mii vuođđuduvvá rationalitehtii (jierpmi), individualismii, mekanisttalaš máilmmegovvii ja gáiddusvuhtii. Dát hierarkiijat gávdnojit akademalaš máilmmis mii meroštallá akademalaš dieđu ja stivre ja ráddje dan mearkkašumiid ja geavahusa. Go dát iešvuođat eai leat oassin eamiálbmogiid epistemologiijaid, dat leat guđđojuvvon dohkkehuvvon diehtomálliid olggobeallái. Dieđa lea nappo jaskkodahttán guhká daid diehtoortnegiid maid mii dál viggat ealáskahttit oahpahusas ja dutkamušas.

Muhto mii sámi dutkit ja fágabargit orrot leamen oalát dien bajábealde gilvvusteamet leat dieđalaččat juohke vejolaš oktavuođas. Ja uvssaid faktejeaddjit (gate keepers) gal gávdnojit min gaskkas – muhtumin uvssat leat guovttegeardasaččat – go eará eamiálbmotmáilmmis leat máŋgalot jagi jo cuiggodan dákkár geavadiid vuohkin doallat eamiálbmogiid ja eamiálbmogiid diehtoortnegiid akademalaš ásahusaid olggobealde. Manneson mii nu háhpehallat dieđalašvuođa ja hállat dan birra juohke oktavuođas go eará máilbmi lea áigá juo lávken kritihkalaš dássái? Sáhttágo dat leat vuolitvuođakompleaksa ovttastuvvon dološ sosiála darwinisttalaš oidnui das, ahte (oarjemáilmmi) dieđa lea diehtima ja leahkima aláš? Ahte jos mii sáhttit duođaštit min dieđalašvuođa, mii leat ovdanan dieđu alimus muddui ja guođđán primitiivvalašvuođa duogabeallái? Ahte eat leat šat luondduálbmot muhto lávken modernitehtii? Jos nu lea, manne mii ain heahpanit min lunduičadnon máilmmegova ja diehtoortnega go nu máŋggas earát leat čalmmustahttimin ja váldimin daid atnui iešguđet servodaga surggiin?

Eai dieđusge buohkat máilmmis oainne diehtaga kritihkalaččat. Almmolas diskurssat birra máilmmi govvidit diehtaga evolušuvnna alimus muddun. Daid mielde dieđa lea autonomalaš, iešheanalaš, áidnalunddot, buotvejolaš, neutrála, bajitárvosaš ja progressiiva. Muhto dutkiid bargu lea gažadeapmi ja kritihkalaš guorahallan, ja ođđa dieđu ja áddejumi huksen, ii gopmárdallat maidige, ii diehtagage dego dat livččii ođđa osku (Feyerabend árvvoštalai diehtaga ja dieđaolbmuid das juo 1970-logu beallemuttus – ahte diehtagis lea šaddan ođđa osku maid bahkkomiid ii oaččo gažadit). Ii gávdno a priori sivva jurddašit dahje vuordit ahte oarjemáilmmi diehtaga olggobeal paradigmaid dahje proseassaid buvttadan diehtu lea empiralaččat dahje earáláhkai bistteheapmi dahje vuolitárvosaš.

Eamiálbmotdutkit leat guhká jearran dehálaš gažaldagaid oarjemáilmmi diehtaga ja eará diehtoortnegiid gaskavuođain: manne oarjemáilmmi dieđa adnojuvvo duohtavuođa ja dárkilvuođa kriteran? Manne eamiálbmogiid diehtu govviduvvo ad hoc (sáhtedohko) diehtoortnegin oarjemáilmmi dieđu čoaggima vugiid ektui? Maiddái máŋggat oarjemáilmmi antropologat ja eará dutkit leat áigá jo fuomášan ahte oarjemáilmmi diehtaga váldorávdnji lea dušše okta árbevierru earáid gaskkas.

Nuppi dáfus muhtin eamiálbmotdutkit leat deattuhan dárbbu lahkonit kritihkalaččat eurohpálaš dieđu kategoriijaid ja doahpagiid dego “dieđa”. Daid doahpagiid geavaheapmi kritihka haga sáhttá nannet ja nanosmahttit positivisttalaš máilmmegova, mii badjelgeahččá stuorra oasi dieđus, mii eamiálbmogiid filosofiijain leat seamma dehálaččat do diehtu, man sáhttá “duođaštit duohtan”. Lea nappo dehálaš, ahte eamiálbmogat ja eamiálbmotdutkit eai váldde atnui doahpagiid guorahalakeahttá daid heivvolaš- dahje dohkálašvuođa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s