Universitehta lea allaoahpahusa ja dutkama ásahus, mii fállá akademalaš dutkosiid buot dásiin (bachelor, master ja doavttir) iešguđet subjeavttain ja fágasurggiin. Kritihkalaš jurddašeapmi ja guorahallan lea okta universitehta geađgejulggiin. Universitehta lea nappo báiki, gos sáhttá guorahallat dárkilit áššiid, mat eai muđui guorahallojuvvo dábálaččat servodagas. Historjjálaččat universitehta lea doaibman primára ásahus-dási vuorkán našunála dahje stáhtalaš kultuvrii. Universitehtas lea leamaš dehálaš rolla našuvnna huksemis ja našunála kultuvrra doahpaga huksemis.

Go lea sáhka universitehtain ja eamiálbmogiin, lea dehálaš muitit ahte universitehtat leat iešguđetlágan eurohpálaš intellektuála ja servodatlaš ovdáneami buktagat ja daid álggaheaddjit. Dat leat máŋga sajis ásahuvvon doarjut kolonialismma historjjálaš proseassaid, dego gieldit ja duššadit eamiálbmogiid oktasaš (kollektiiva) eksisteanssa ja sin diehtoortnegiid.

Váldoservodaga alitoahpu ásahusat eai leat dábálaččat vástidan bures eamiálbmogiid dárbbuide. Daid oahpahusa filosofiijat, oahppoplánat ja oahpahanvuogit eai speadjalastte eamiálbmogiid oainnuid ja perspektiivvaid, mat sisttisdollet vuoiŋŋalašvuođa ja gudnejahttet vuorrasiid, árbevirolaš dieđu ja fysalaš buresbirgejumi. Váldoservodagaid ásahusat leat maiddái atnán eahpeetihkalaš vugiid eamiálbmogiid ja sin kultuvrraid, diliid ja servodagaid dutkamis, ja dán lahkái rihkkon eamiálbmogiid rivttiid hálddašit ja stivret sin iežaset kulturárbbi ja intellektuála árbbi. Dávjá dutkamušaid ávki ii leat boahtán ruovttoluotta eamiálbmogiidda ja sin servodagaide. Dát historjá lea sivvan dasa, ahte eamiálbmogat leat gáibidiš- ja ceggegoahtán iežaset alitoahpu ásahusaid, maid sii sáhttet ieža hálddašit ja man sisdoalu mearridit. Čielggademiin máilmmi dálá eamiálbmogiid universitehtaid, sáhttá dadjat ahte eamiálbmotuniversitehtaid vuođđogeađggit leat:

• Čanastagat eamiálbmotservodahkii. Okta buot oinnoleamoš ja deháleamos eamiálbmogiid alitoahpu ásahusaid iešvuohta lea daid ásahusaid duođalaš ja čiekŋalis geatnegasvuođa dovdu sin iežaset servodaga kollektiiva beroštumiid ja buresbirgejumi ektui. Lagašbirrasa olbmot dávjá oassálastet aktiivvalaččat ásahusa doibmii ja studeanttat, fágaolbmot ja hálddahusbargit fas doibmet aktiivvalaččat lagašservodagas. Akademalaš ja eará máilmmi gaskavuođat leat interaktiivvalaš proseassa, mas guktot dievasmahttet nubbi nuppi. Diehtu áddejuvvo holisttalaččat ja dat boahtá máŋggain sajiin ja gálduin. Studeanttat ohppet maiddái eará sajiin servodagas seammas go ožžot oktavuođaid ja ráhkadit fierpmádagaid ja buoret áddejumi servodatlaš áššiin.

• “Elders” – vuoras- dahje eallilan olbmuid aktiivvalaš rolla ásahusa doaimmain. Okta buot dábáleamos eamiálbmogiid alitoahpu ásahusaid iešvuođain lea báikkálaš vuorrasiid aktiivvalaš rolla ásahusa máŋggain doaimmain. Vuorrasiin leat dávjá gulaskuddan- dahje ráđđádallanrolla ásahusa vuoruhemiid ja višuvnna hábmemis. Sii leat maiddái kultuvrra guoddit: sidjiide gullá árbevirolaš árvvuid, dieđu, vieruid, dáidduid, máhtu ja vuoiŋŋalašvuođa sirdin ja oahpaheapmi studeanttaide.

• Árbevirolaš diehtovuogit ja epistemologiijat. Seammaláhkai go vuorasolbmuid rolla, maiddái eamiálbmogiid diehtovuogit ja epistemologiijat šadde kolonialismma dihtii vuolitárvosažžan ja dávjá ollásit oaidnemeahttumin. Dál guovddáš oassi intellektuála dekoloniserenproseassas lea dáid diehtovugiid ja ortnegiid ealáskahttin, ođđasit atnuiváldin ja oinnolažžan dahkan. Dát leat maiddái guovddážis meroštallamin dan, mii eamiálbmogiid alitoahpu ásahusas oahpahuvvo ja mii adnojuvvo “dehálaš” diehtun.

• Proaktiivvalaš doaibmavuogit. Eamiálbmogiid ovddasteaddjit deattuhit, ahte stáhta ja earát eai leat goassige fállán sidjiide maidige almma ahte sii livčče ieža dán vuos guhká gáibidan ja ákkastallan. Seamma guoská maiddái alitoahpahussii. Maoriid wanangat eai livčče goassige álggahuvvon, jos eai livčče lean smávva jovkkoš olbmot, geat jáhkke sin višuvdnii ja ledje gárvá bargat dan ovdii beroškeahttá ruđalaš ja eará hehttehusain (ja geat dávjá barge bálkká haga).

Dasa lassin lea dábálaš ahte eamiálbmogiid alitoahppoásahusat leat identifiseren kultuvrralaš njuolggadusaid, mat ovddastit báikkálaš meroštallamiid kultuvrralaš dieđus, vieruin ja geavadiin, maid ektui ásahusa doaibma sáhttá árvvoštallojuvvot. Maiddái kultuvrralaš seremoniijat ja sosiála dáhpáhusat, maiguin ávvudit ja merket dehálaš beivviid dahje dáhpáhusaid, ja “kultuvrralaš báikkit” gosa sihke studeanttat ja bargit sáhttet čoahkkanit leat dehálaččat. Ovdamearkka dihtii First Nations University in Canada váldobáikkis Reginas lea váldofeaskáris bissovas “teepee” mii lea ásahusa vuoiŋŋalaš guovddáš. British Columbia Universitehtas fas leat huksen sierra “Longhouse” báikkálaš árbevirolaš huksenmálle mielde. Dat lea čoahkkanan- ja deaivvadanbáiki buot universitehta eamiálbmotstudeanttaide, gos dollet maiddái kultuvrralaš doaluid ja gos sáhttá deaivvadit ja háleštit vuorrasiiguin. Dát vuođđogeađggit ja eará guovddáš bealit galget ságastallojuvvot viidát ja váldit vuhtii maiddái Sámi universitehta ásaheamis.

Maorit Aotearoas (Ođđa Selánddas) leat njunnosis eamiálbmogiid universitehtaid huksemis. Maori alitoahpu ásahusat wanangat dohkkehuvvojedje alitdási oahppoásahussan Ođđa Selándda oahpahuslága rievdadeami oktavuođas 1989:s. Ođđa Selánddas leat dál golbma wananga: Te Wananga o Aotearoa, Te Whare Wananga o Awanuiarangi ja Te Wananga o Raukawa. Dát golbma maori alitoahpu ásahusa leat iešguđetláganat.

Te Wananga o Aotearoa lea šaddan Ođđa Selándda stuorámus almmolas alitoahpahusa ásahussan ja stuorámus eamiálbmogiid alitoahpahusásahussan olles máilmmis. Dat fállá iešguđetlágan oahpuid 13 kampusis, mat doibmet maiddái báikkálaš čoahkkananbáikin. Váldodeaddu leamašan ámmátoahpahusa fállamis. Vaikko TWOA leage maori ásahus, dat lea álggu rájes leamaš rabas buohkaide, ja stuorra oassi studeanttain leat earát go maorit. Jagis 2005 dat álggahii master- ja doavttirgrádaprográmmaid ovttasbarggus Curtin universitehtain Australias.

Eandalitge Te Whare Wananga o Awanuiarangi ovttasbargá viidát Auckland Universitehtain. Dain guovtti ásahusa leaba ceggen modealla mas Awanuiarangi lea iehčanas ásahus Auckland Universitehta siskkobealde. Dasa lassin Auckland Universitehta lea mearridan bálkáhit eambbo maoriid sihke fágabargin ja jođihanvirggiide, ásahit maori senáhta ja nannet maorioahpahusa ja dutkamusa buot fakultehtain ja oahpposurggiin. Awanuiarangi lea lihkostuvvan buot buoremusat buvttadit maori doavttirgrádahasaid. Ásahusas leamaš álggu rájes vuođđun sin iežaset filosofiija, Kaupapa Maori, mii láide sin bargguid ja plánaid. Awanuiarangi lea čatnan njunuš akademihkkariid iežaset ásahussii ja álggahan ovttasbargguid máilmmi eará universitehtain, earret eará Oxfordiin.

The First Nations University of Canada (FNUC) lea Saskatchewan provinssas, Kanadas, ja das leat kampusat Regina, Saskatoon ja Prince Albert -gávpogiin. FNUC lea organiserejuvvon nu, ahte akademalaččat dat lea Regina Universitehta vuolde muhto das lei iehčanas stivra ja hálddahus. Dat lea nappo akkrediterejuvvon Regina Universitehta bokte. Dát máksá earret eará dan ahte Regina Universitehta dohkkeha FNUC oahpuid ja addá dutkosiid ja diplomaid FNUC studeanttaide. First Nations University of Canada mandáhtan lea buoridit Kanada eamiálbmogiid eallindiliid ja gáhttet ja dulkot sin historjjá, gielaid ja kultuvrraid ja dáiddalaš árbevieru. Maŋimuš moadde jagi siste the First Nations University in Canada’s lea leamaš váttisvuođaid siste jođihan- ja hálddašanmoivviid dihte ja dat sáhttá massit iežas alitoahpu akkrediterema.

Sámi universitehta lea guhkesáigge historjjálaš áigumuš. Jo 1920-logus deatnulaš oahpaheaddji ja politihkkár Per Fokstad evttohii Sámi akademiija ásaheami. Dát jurdda ovttas sámi alitoahpuin ja dutkamušain ságastallojuvvui dárkkilabbot vuosttas Sámekonferánssas Johkamohkis 1953. Sámi akademiija lei fáddán Sámekonferánssain gitta jahkái 1971, goas Váhčira Sámekonferánsa ávžžuhii Sámi Instituhta ásaheami. Maŋimuš logijagi áigge earret eará Sámekonferánsa/Sámiráđđi lea guktii cealkán dárbbus ásahit Sámi universitehta.

Mis leat dán áigge jo oalle ollu allaoahppan olbmot muhto stuorra dárbu gelbbolaš ja vásihan jođiheaddjiide. Dan čájeha ovdamearkka dihtii dan, ahte Sámis lea váttis gávdnat olbmuid jođihanvirggiide ja doaimmaide ii dušše oahppoásahusain muhto maid eará sajiin dego Sámedikkis. Sámi universitehta gáibida akademalaš jođiheaddjiid, gean lea nana áddejumi alitoahpahusas ja das, mii gáibiduvvo ja dárbbašuvvo ásahusas leat universitehta. Universitehtaid jođiheapmi lea erenoamáš gáibideaddji danne, go universitehtat leat mohkás ásahusat gos leat máŋggalágan viggamušat ja intreassat mat muhtumin mannet maid ruossalassii. Maiddái universitehtaid geađgejuolgi, akademalaš friddjavuohta, buktá dihto gáibádusaid jođiheapmái.

Dego dutkamušat leat deattuhan, jođiheapmi ii leat seamma go hálddašeapmi – dat lea máhttu ásahit višuvnnaid ja ráhkadit guhkesáigge plánaid ja oažžut ásahusa ja bargiid bargagoahtit daid ulbmiliid ja áigumušaid guvlui. Eandalitge akademalaš jođiheamis gáibiduvvo ahte jođiheaddjiin leat čielga višuvnnat maid sii galget máhttit gulahallat buot bargiide, jos ásahus áigu ovdánit. Višuvnnaid ollašuhttimii galget leat čielga ja oktasaš strategiijat, maid olles ásahus dovdá ja oamasta. Eandalitge dalle go ásahus lea rievdádusaid siste, akademalaš ásahusaid jođiheaddjiin gáibiduvvojit nana ovttasbargu, čielga bargojuohku, buorre gulahallan ja oktasaš strategalaš plánen vai olles ásahus nákce ollašuhttit iežas višuvnna.

Eará eamiálbmogiid universitehtaid vásáhusat čájehit ahte Sámi universitehta ásaheapmi gáibida aktiivvalaš ovttasbarggu buot sámiguovllu oahppoásahusaiguin ja buot sámi fágaolbmuiguin. Universitehta dárbbaša maiddái studeanttaid – lea nappo dárbu čielggadit makkár oahppofálaldagaid sámit háliidit ja dárbbašit. Dušše dákkár čielggadeapmi sáhttá addit vuođu ja mandáhta Sámi universitehtii.

(Dát lea oassi dutkamušas “Eamiálbmogiid universitehtat: Holisttalaš áddejupmi dieđus, searvalága servodagain. Čielggadeapmi Sámi universitehta várás” mii almmustuvvá Sámi Instituhta Čielggadeamit-ráiddus fargabáliid.)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s