Jávohisvuođain eat olle gosage – vaikko vel leat váivves ja losses áššit, daid birra galgá háleštit. Ná logai Elle, Ellen Skum, váldopersovdna Nils Gaup Guovdageainnu filmma loahpas. Son hálai dieđusge 1852 dáhpáhusain. Mii diehtit psykologiijas ahte Elle sánit leat duohta: vai beassat traumáhtalaš áššiid badjel, daid birra galgá hállat ja daid ferte gieđahallat, muđui dat šaddet trauman mii sirdášuvvá buolvvas nubbái.Gaup filbma bohcciidahtii goit mu beroštumi háleštišgoahtit dán historjjás eambbo. Filbma maŋŋá mus leat, dego sihkkarit buohkain earáinge, eambbo gažaldagat go vástádusat. Mii dáhpáhuvai Guovdageainnus 1852 maŋŋá? Jeagadedjego olbmot báhpá ja čuvvo su girkui ja heite doallamis iežaset čoakkalmasaid? Leigo dát guhkes proseassa vai dáhpáhuvaigo dan seammás? Manne Áslat Heatta ja Mons Somby maŋisboahttiid leat eará sámit soardán nu garrasit – iigo sudnuide gullan mangelágan gudni dan ovddas, ahte soai ja earát nu garrasit bealuštedje sámi birgenlági ja eallinvuogi, boazodoalu, mii ain ráđđe Guovdageainnu? Eandalitge go eaba soai, goit filmma mielde, orron lean ovddalgihtii plánen giehmánni ja lensmanni goddima? Aisttan garra áiggit gáibidit muhtimin garra doaimmaid.

Filmma geahčadettiinan ain gaskkohagaid buohtastahtten Guovdageainnu 1850-logu dáhpáhusaid eará eamiálbmogiid vásáhusaide kolonialisttaiguin. Mo dat lei seammalágan, mo earálágan? Millii bohte indiánaid jođiheaddjit, geat šadde šaŋgarin danne go vuostálaste sin geat bohte rivvet sin eatnamii – dego Pontiac (duohta, biilafitnodat leat suoladan su nama), ottawa-álbmoga jođiheaddji 1760-logus Ohio-guovllus gii stuimmáskii joavkkuinis eŋglándalaččaid vuostá. Naba Sitting Bull ja Crazy Horse, geat 1876 Montanas jođihedje iežaska joavkkuid kenrála Custer vuostá; Black Hawk gii, 1832 jođihii indiánaid vuostálastin lihkadusa Illinois guovllus dahje “Riel stuimmit” 1880-logus Oarje-Kanadas, main čuovui métis-jođiheaddji Louis Riel dubmen ja harcen 1885.

Buot dát indiánajođiheaddjit šadde šaŋgarin sihke sin iežaset álbmogii muhto maiddái earáide – sii ledje ja leat ain ovdagovat geat čájehedje duostilvuođa, gillilvuođa ja ulbmildiđolašvuođa bealuštettiin sin rivttiid, eallinvuogi ja eatnamiid garra fámuid ja soahteveagaid vuostá. (Black Hawk oaččui maid jearaldatvuloš gutni maŋŋelis go USA militárahelikopterat, mat leat dál anus Iraq soađis, ožžo su nama). Gažaldat maid lean ain smiehttamin lea ahte manne sámi servodagas Ellen Skum vajálduvvui ollasit máŋgalot jahkái ja Áslat Heatta ja Mons Somby šadde boalgan ja tabu fáddán, go eará eamiálbmotmáilmmis sinlágan jođiheaddjiid válde aibbas nuppeláhkai vuostá?

Muhtin olbmuide filbma bohcciidahtii váivves muittuid ja traumaid sin iežaset vásihan soardimis ovdamearkka dihtii skuvllas, ásodagas dahje internáhtas. Nuppeláhkai go ledjen vuordán, filmma maŋŋá mus lei hui geahpa dovdu, dego livččen šaddan friddjan – várra danne go ledjen viimmat beassan oahppat oasáža iežan historjjás man birra (earret steavlideami) in lean goassige gostige oahppan maidige. Ja maiddái danne go ledjen beassan oaidnit ja oahpasmuvvat min máttuide, geat eai ballan eiseválddiid vuostálastimis ja iežas eallima bealušteamis. Bessen oahpasmuvvat min historjjálaš šaŋgarii ja ovdagovvii Ellen Skumii, gean váilevaš historjjáčállin lei vajálduhttán ollásit almmáiolbmuid vásáhusaid duohken.

Ságaid mielde Guovdageainnus ledje vuovdán 1400 bileahta ja filbma čájehuvvui čieža háve. Jos dat lea duohta, sáhttá dadjat ahte juohkehaš Guovdageainnus earret smávva mánát ja buot boarráseamos olbmot leat dál oaidnán filmma. Dat lea oalle erenoamáš dáhpáhus Guovdageainnu historjjás. Dákkár erenoamáš dáhpáhusa livččii sáhttán ávvudit vel eanet báikkálaččat. Livččii lean hui somá jos Guovdageainnus livččii lágiduvvon almmolaš ávvudeapmi ja oktasaš geahččan filmma ja báikegotti historjjá gudnin ovdamearkka dihtii Báktehárjjis. Dákkár dáhpáhusas livččii lean sáhka maiddái min iežamet historjjá ruovttoluotta buktimis. “Ruovttoluotta buktin” lea dehálaš ja guovddáš oassi dekoloniseren proseassas, mii lea jođus máilmmi eamiálbmogiid gaskkas iešguđet láhkai. Filbmadahkki Nils Gaup livččii dáinnaláhkai sáhttán buktit filmma “ruoktot” ja mii fas livččiimet beassan giitit ja ávvudit su dáppe báikki alde, Guovdageainnus, gos filmma dáhpáhusat dáhpáhuvve 155 jagi dassái.

155 jagi ii leat nu issoras guhkes áigi – sullii golbma sohkabuolvva. Man ollu dilli ja vejolašvuođat leat rievdan dan áigges Guovdageainnus? Leatgo 1850-logu gažaldagat sámi eallimis ja ealáhusain ain áigeguovdilat Guovdageainnus ja Sámis mudui, ja mo? Mo laktit dahje buohtastahttit filmma dáhpáhusaid oskkus, boazodoalus ja dan ceavzimis dahje sámi-dáru gaskavuođain otnábeaivái? Leatgo badjeolbmot ain seamma gárvá bealuštit ealáhusasteaset dálá uhkiid dego minerálaroggamiid ja eará ráddjehusaid vuostá? Mo dilli lea rievdan 1850-logu rájes? Dát livčče miellagiddevaš fáttát guorahallat vaikkoba sámeradios, mii lea addán ollu fuomášumi ja radioáiggi filbmii. Dáin ja eará gažaldagain sáhtášii lágidit maid rabas seminára – vaikko Guovdageainnu Báktehárjjis gosa buohkat livčče buresboahtin.

Váimmolaš giitosat dutnje, Nils Gaup, dán filmma ráhkadeamis ja buktimis dán min losses historjjá ovdan ja oidnosii, sihke midjiide ja earáide. Dus lea máhttu ja čehpodat man min servodat dárbbaša, maiddái min boahtteáigge huksemis. Lea stuorra vahát ahte Sámi allaskuvla “ribahii” du Finnmárkku allaskuvlii – Sámi alitoahpahusa nannen ja ovddideapmi dárbbaša gelbbolašvuođa eandalitge surggiin, mat geasuhit dálá sámenuoraid. Sámi universitehta huksejuvvo vuosttažettiin studeantaloguid loktemiin ja iešguđetlágan suorggi gelbbolašvuođa ja meašttiriid čatnamiin ásahussii. Filbma lea suorgi mas ovttastuvvá árbevirolaš muitalanárbevierru ođđaáigásaš ovdanbuktinvugiiguin ja mii erenoamážit dál, Gaup ođđa filmma maŋŋá, sihkkarit geasuhišgoahtá sámenuoraid filbmaohppui ja ráhkadit lasi gelddolaš ja dehálaš filmmaid, maiddái min eará vajálduvvon, jaskkodahtton historjjáid birra.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s