Jos Norgga Sámedikki presideantta ođđajagi sárdni lei seamma ránis go dálki orru leamen eanáš áigge dán dálvve, de Suoma bealde mii eat beassan gullatge min presideantta sávaldagaid, áigumušaid dahje oppa čoahkkinbovdehusage. Áidna maid oahpaimet lei ahte Suoma Sámedikki mannan válgaáigodaga (2004-2007) stuoramus olahus lei Suoma ráđđehusa mearrádus hukset Anárii sámi kulturviesu, gosa bohtet maiddái Sámediggái ođđa kontor- ja čoahkkinsajit.

Ahte njeallji jagis áidna ášši mainna Suoma Sámediggi – ásahus ja orgána mii lea ceggejuvvon ollašuhttit sámi iešmearrideami – sáhttá rábmot lea stáhta mearrádus hukset kulturviesu, dat gal orru oalle heahpat. Leago Suoma Sámediggi feilen iežas mandáhta? Leago dat oalát geahnoheapmi vai mii lea sivvan unnánaš olahusaide? Láivves jođiheapmi, doaibma- ja bargovuogit, vejolašvuođaid vai resurssaid váilun? Vai sámiid vuoigatvuođaid garra vuostálastin Davvi-Suomas?

Jáhkán buot dát áššit leat oassin sivalaččat dálá dillái. Okta Sámedikki lahttu, geasa mannan válgaáigodat lei vuosttas, dajai medias ahte son lea hirpmástuvvan Suoma Sámedikki smávva váikkuhanvejolašvuođaide. Mii sávvat ollu lihku ođđa áirasiidda, geat álggahit dán jagi álggus ja válljejit maiddái ođđa presideantta (ja mii sávvat ahte son lea ođđa). Sávvamis sii maiddái guorahallat min álbmotválljen orgána doaibmavugiid ođđasit ja ođasmahttit orgána nu, ahte dat šaddá gievrabun ja beaktileabbon duostut hástalusaid, mat eai goit unnu dál go Suopma lei maid okta daid riikkain, mat mannan čakčamánus lei dohkkeheamen ON:a Eámiálbmogiid vuoigatvuođaid julggastusa.

Eará hástalusat maid gávdnojit. Juovlaruohta eahkes Suoma TV (Yle 2) čájehii mánáidprográmma dovddus suopmelaš mánáidgirječálli Mauri Kunnas girjji vuođul, gos romes “sámi noaidi” givssidii juovlastálu ja su veaga. “Happy end” bođii go juovlastálu heargi jágii noaiddi vulos muhtin bávtti ja juovlastállu oaččui su goavdá. Okta “tonttu” vel logai loahpas ahte dál lea buorre dilli go sámi noaidi ii leat šat vuorjamin sin. Lei vehá dejá vu -dovdu, dego livččen gullan dahje lohkan dan ovdalge: dál Suomas lea buorre dilli go leat lihkostuvvan jáget sámiid eret givssideamis ja suoladan sin kulturgálvvuid?

Deiven oaidnit prográmma vahágis ja dat gal lei oalle šohka, ahte diekkár njulgestaga rasisttalaš prográmmaid sádden lea ain vejolaš Suomas 2007 loahpas – máŋga eará sajis dat ii livčče ja jos dat livččii dáhpáhuvvan, das livččii šaddan stuorra haloo. Čállen Ylei muhto in leat vel ožžon vástádusa manne dákkáriid sáddet vel juovlaruohta – nannet jo ovdalis nana ovdagáttuid sámiid vuostá?

Suoma áviissaid logadettiin fas ohppen, ahte Suoma eiseválddit illá dovdet dahje beroštit sámi giellalágas, mii ođasmahttojuvvui 2004. Klemetti Näkkäläjärvi gii lei čielggadan ášši dadjá, ahte dilli lea joba vearránan jahkeduhát molsasumis ja ahte eiseválddit eai sáhte bálvalit sámiid sámegillii. Muhtumat eai čuovo lága go eai dovdda dan, muhtumat badjelgehččet dan diđolaččat. Muhtumat gehččet ahte dat ii oppa guoskkage sin.

Seamma áviissas lohken ahte Anára guovllu “lappalais”searvi lei bovden Suoma sámeministera Tuija Brax čoahkkimastit singuin eananvuoigatvuođaid birra. Dat lea okta dain joavkkuin, gii lea 90-logu beallemuttu rájes dieđihan buohkaide (eandalitge Lapin Kansa doaimmaheaddjái Veikko Väänänenii, geas lea šaddan sin sáttaalmmái) ahte sii leat Suoma albma eamiálbmot ja sámit leat dušše giellajoavku dahje dego muhtimin lea maid gullon, politihkalaš bellodat gii stivre Sámedikki. Sivva manne dát searvi lei dán vuoro jođus lea dat, go Suoma ministerat áigot álggahit dán jagi álggus vuot ráđđádallamiid sámiid eanan- ja ealáhusvuoigatvuođaide guoski láhkaevttohusa birra (evttohus lea guhká vuordán stáhtaministera beavdelođas). Anára “lappalais”searvi háliida dieđihit sámeministerii, ahte sin rivttiid ja duođalaš vuoigatvuođahálddašeaddjiid ii sáhte vajálduhttit.

Nu ahte gal Suoma beal Sámis maid dáhpáhuvvá, vaikko dáppe Norgga bealde sámit unnán dihtet ja čuovvut daid dáhpáhusaid ja áššiid. Muhtimin dáidá leat álkit diehtit eará eamiálbmotmáilmmi dáhpáhusaid go dan, mii dáhpáhuvvá Sámi “marginaliain” (dat lea dieđusge stuorra suddu ahte riikkarájatge leat ráhkadan ođđa marginaliaid midjiide). Muhto ođđa jahki lea áiddo álgán ja dat buktá alo ođđa vejolašvuođaid. Mánotbaji geahččen mis lea ođđa, oktasaš beaivválaš áviisa. Dál mii galgat buohkat dahkat ođđajagi lohpádusaid čállit viššalit ja deavdit min ođđa áviissa siidduid iešguđetlágan dieđuin, dáhpáhusain, muitalusain, fearániin vai das šaddá nu gelddolaš, ávkkálaš ja buorre go mii ieža háliidit!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s