Sotnabeaivi 25. skábmamánus lei Riikkaidgaskasaš beaivi nissoniidda guoski veahkaválddi vuostá. Vuossárgga Ovttastuvvan Našuvnnaid Nissonorgána UNIFEM álggahii máilmmeviidosaš nammačoaggima vuostálastit veahkaválddi nissoniid vuostá. Nammačoaggin (www.saynotoviolence.org) lea oassin 16 beaivvi guhkosaš kampanjjas man ulbmilin lea čalmmuštahttit dan vajálduvvon “epidemiija” ja gáibidit ráđđehusaid vuoruhit ášši mearrádusain. Vaikko beakkán filbmanásti Nicole Kidman doarjjui dán álgaga ja lei okta vuosttaš olbmuin gii čálii nama vuollái listui, dan birra ii gullon mihkkige sámi mediain, vaikko ášši lea áigeguovdil maiddái Sámis.

In maiddái gullan ahte Sámis livčče lágiduvvon dáhpáhusaid dan birra. Ieš lean dieđusge dasa maiddái sivalaš go livččen galgan ohcalan olbmuid geaiguin lágidit juoida čalmmuštahttit dan ášši, mii guoská statistihkaid mielde juohke goalmmát nissona máilmmis. Mii buohkat diehtit ja dovdat nissonolbmuid, geat leat gillán veahkaválddis. Dábálaččat dat lea lagas, oahpes olmmoš gii vealaha ja soardá.

Áidna dáhpáhus Sámis gos mun goassige leamaš dán beaivvi nammii lea ovcci jagi dassái Ohcejogas, gos báikkálaš Sáráhkká-searvvi nissonat lágidedje miellačájahusa prostitušuvnna vuostá. Dat lei áigi, gos smávva Sámi báikegottit ledje báifáhkka vásihan prostitušuvnna sisabahkkema. Ruošša “sutenorat” ledje gávdnan ođđa ja buorre márkana sámi giliin ja searvan muhtin báikkálaš olbmuin dego bárta- ja campingbáikkiin, gosa sii fievrridedje bussiid mielde nissoniid Ruošša bealde. Báifáhkkes measta almmolaš prostitušuvdna suorggihii olbmuid ja orui aibbas ođđa uhki smávva báikkiid oktiigullevašvuhtii ja ráfái. Dalle ii vel almmolaččat lean sáhka siskkáldas váttisvuođain dego mánáid illástemiin ja rohčošemiin, mat dál leat boahtigoahtán almmolašvuhtii.

Mun ledjen maid jerron doallat sáhkavuoru Ohcejoga dáhpáhusa oktavuođas miellačájahusa maŋŋá, go mii leimmet váccán Sámi šaldi rasta skábman searvegoddedállui. Mun ledjen ovdalis dan jagi oassálastán New Yorkis ON:a Nissonkomišuvnna čoahkkimii ja ledjen deaivan maiddái mannat guldalit ovddeš prostituhta sáhkavuoru das, mo prostitušuvnnas lea vuosttažiin sáhka veahkaválddis nissoniid vuostá. Son maid čilgii manne son lei gartan, dego nu ollu eará nissonat, vuovdit iežas goruda: geafivuohta ja eará vejolašvuođaid oalát váilun.

Geahččalin buktit ovdan dáid oainnuid iežan sáhkavuorus ja guorahallat dan, manne Ruošša nissonat galget boahtit Davviriikkaide prostitueret iežaset. Ruošša lei aiddobáliid ráhpan iežas márkaniid ja ekonomiija lei gáhččan. Bargguhisvuohta ja geafivuohta ledje lassanan oláhusmeriid ja olbmuin ledje unnán vejolašvuođat ealihit báifáhkka iežaset. Dat ii lean álki, eandalitge go eará sáhkavuorut eanaš dupmejedje prostitušuvnna ja Ruošša nissoniid eahpemorálan, fasttes doaibman. Nissonat geat bohte bilidit Sámi smávva báikegottiid ráfi ledje duolva fuorat, geaid olmmošvuoigatvuođaid eai mángasat jurddašan.

Dat ii lean álki bealuštit iežan olbmuid siste amas nissonolbmuid geat “dolvo” min almmáiolbmuid fuones geainnuide ja válde sin ruđaid maid galge bearrášiid buorrin. Ii lean imaš ahte maŋŋá, gáfestallama áigge lei oalle váivves dovdu – mu iežan fuolkkitge eai dáidán dadjat ovttage buori sáni sáhkavuoru birra.

Ovcci jagi maŋŋá lea váttis dadjat man ollu áššit leaččat rievdan. Leigo mu hástaleaddji sáhkavuorus mangelágan ávki – nappo fuomášiigo oktage jurddašišgoahtit prostitušuvnna vehá earálágan čuovggas – dan in máhte dadjat. Dovdoseamos bárta- ja campingbáikkit gos Ruošša nissonolbmot ja sin “sutenorat” johte, leat vissa giddejuvvon dál. Davviriikkalaš jurddašeamis Ruošša nissonolmmoš dávjá áin jurddašuvvo fuorran dahje golleroggin.

Dál oron Guovdageainnus, mii moadde jagi dassái šattai beaggánin Norggas báikin, gos almmáiolbmot rohčosit vuolleahkásaš nieiddaid. Dál ášši ii šat gullo nu ollu ja dávjá mediain, muhto gieskat gullui ahte Sámi teahter Beaivváš biehttalii ráhkadeames čájálmasa rohčosanáššiin. Mii vuot hirpmástuhtii mu lei mo sámi áviisa čálii dan birra stuorra bustávain vuosttas siiddus: “Beaivváš bállá sex-fáttás”.

Kánske mun livččen galgan gávdnat daid rivttes olbmuid, geaiguin livččiimet sáhttán lágiidit ságastallama mannan sotnabeaivve dán áššis. Ahte vuolleahkásaš nieiddaid illásteapmi ii leat “sex-ášši”, muhto das lea sáhka almmaiolbmuid seksuála veahkaválddis ja válddi geavaheamis nieiddaid vuostá. Muhto ášši lea ain stuorra tabu dán báikkis ja olbmot háliidit vajálduhttit dáid “váivves dáhpáhusaid.”

Dát “váivves dáhpáhusat” eai leat goit ráddjejuvvon dušše Guovdageidnui. Dál lea gullon ahte julevsámiguovllus leat seammalágan vásáhusat. Mun gii lean eret Deatnogáttis lean gullan máŋga olbmos ahte dat dáhpáhuvvá ja lea guhká dáhpáhuvvan maiddái dan guovllus. Dát ii leat mihkkige “Kautokeino-saken” dego mediat reporterejedje. Mun eahpidan ahte illásteapmi ja rohčoseapmi dáhpáhuvvet juohke guovllus Sámis, muhto (muhtin) olbmot leat easkka dál duostigoahtán hállat daid birra. Ii leat imaš ahte nieidamánát ballet muitaleamis ja váidimis, go sii dihtet ahte sii sivahallojit ja stigmatiserejuvvojit, mii lea issoras vearrái eandalitge smávva báikkis.

Mu sávaldat goit lea ahte mii sámeservodagas eat vajálduhte dáid “váivves dáhpáhusaid” muhto duostit gieđahallagoahtit ja ságastallagoahtit daid birra – mas lea sáhka, manne, maid sáhttá ja galgá bargat, guorahallat dan mo mii bajásgeassit nieida- ja gándamánáid. Čiehkamiin ja vajálduhttimiin váttisvuođat eai jávkka, ja servodat mii ii duostta dahje nákce čoavdit váttisvuođaid mat gusket vuođđoolmmošvuoigatvuođaide, lea hui rášes vuođu alde.

Juohkehaš sáhttá oassálastit nammačoaggimii liŋkkas www.saynotoviolence.org

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s