(Julkaistu Lapin Kansan Alakerta-palstalla 9.8.2009)

ILO:n heimo- ja alkuperäiskansasopimuksen ensimmäisen artiklan mukaan alkuperäiskansalla tarkoitetaan itsenäisissä maissa asuvia kansoja, jotka polveutuvat  tiettyä aluetta ennen kolonisaatiota tai valtion perustamista asuttaneesta väestöstä ja jotka ovat säilyttäneet ainakin osan omista sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista ja kulttuurisista instituutioistaan. Erona esimerkiksi heimokansoihin, alkuperäiskansaksi luetaan ryhmät, jotka aktiivisesti haluavat ja pyrkivät jatkamaan heidän omien kulttuuristen ja sosiaalisten identiteettien ja instituutioiden olemassaoloa.

ILO-sopimuksen määritelmää täydentää ns. YK:n Cobo-raportin (YK:n erikoisraportoija José Martinez Cobon laatima alkuperäiskansojen syrjintää koskeva selvitys, 1986) alkuperäiskansa-määritelmä, jonka mukaan alkuperäiskansoja ovat ne yhteisöt ja kansat joilla on edelleen jatkuva historiallinen yhteys kolonisaatiota edeltäviin yhteiskuntiin jotka kehittyivät heidän asuttamillaan maa-alueilla ja jotka pitävät itseään selvästi erillisenä muista nykyään alueella vallitsevan yhteiskunnan osista. Tämän lisäksi alkuperäiskansat ovat nyky-yhteiskunnassa ei-hallitsevassa asemassa ja tietoisesti pyrkivät säilyttämään, kehittämään ja siirtämään tuleville sukupolville heidän esivanhemmiltaan perityt maa-alueet sekä heidän etnisen identiteettinsä joka muodostaa heidän olemassaolonsa yhtenäisenä kansana ja joka on sopusoinnussa heidän omien kulttuuristen käytänteiden, sosiaalisten instituutioiden ja oikeusjärjestelmien kanssa. Cobo-raportin mukaan alkuperäiskansaan kuuluva yksilö on henkilö, joka kuuluu yllämääriteltyyn alkuperäiskansaan itseidentifikaation kautta (ryhmätietoisuus) ja jonka kyseinen ryhmä tunnustaa ja hyväksyy jäsenekseen (ryhmähyväksyntä).

Professori Erica-Irene Daes, YK:n erikoisraportoija ja alkuperäiskansojen työryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja on yksi monista, joka on paneutunut alkuperäiskansa-määritelmään liittyviin kysymyksiin. Hän on pohtinut muun muassa vähemmistön ja alkuperäiskansan välisiä eroja ja usein esilletuotua alisteisen aseman vaatimusta. Sekä vähemmistöjen että alkuperäiskansojen määritelmien osana on usein ryhmän alisteinen asema vallitsevaan yhteiskuntaan nähden (nimenomaan ryhmänä). Jotta voitaisiin päättää onko kyseessä alisteisessa asemassa oleva ryhmä, on ensin selvitettävä minkälaisesta ryhmästä on kyse. Daes mainitsee esimerkkinä afrikaanerit (tai buurit eli Etelä-Afrikan valkoiset), jotka apartheidin loputtua ilmestyivät YK:n alkuperäiskansojen työryhmän kokoukseen väittäen olevansa alkuperäiskansa. Jos afrikaanerit väittävät että heillä on erityiset oikeudet maahan ja itsehallintoon, Daesin mukaan on ensin selvitettävä onko heidän väitteensä alkuperäiskansa-statuksesta oikeutettu. Väite, että afrikaanereilta puuttuvat erityiset oikeudet maahan ei voi olla tekijä, jonka pohjalta voidaan päättää ovatko he alkuperäiskansa vai ei, sillä se perustuisi itseään toistavaan kehälogiikkaan.

Tietyn alueen varhaisempi tai aiempi asuttaminen on yleensä keskeinen alkuperäiskansamäärittelyissä. Se ei kuitenkaan auta määrittelemään alkuperäiskansaa kaikissa tilanteissa, joissa sekä valtaväestöön kuuluvat että ei-hallitsevassa asemassa olevat ryhmät voivat viitata alueen asuttamiseen ennen kolonisaatiota tai valtion perustamista. Tällaisissa tilanteissa alkuperäiskansamääritelmän muut indikaattorit kuten alisteinen asema sekä kulttuurinen omaperäisyys nousevat erottaviksi tekijöiksi.

Muita usein mainittuja alkuperäiskansan keskeisiä piirteitä ovat perinteisiin pohjautuva kulttuuri sekä historiallinen autonomia. Toisin sanoen alkuperäiskansat ovat kansoja, jotka ovat historian aikana menettäneet oman, heillä ennen valtioiden perustamista olleen paikallisen itsehallintonsa ja siihen liittyvät instituutiot.

Kansainvälisen oikeuden professori Patrick Thornberry erottaa alkuperäiskansa-määritelmään liittyvät yleisesti hyväksytyt vaatimukset (itse-identifikaatio, historiallinen yhteys tiettyyn alueeseen, kulttuurinen haavoittuvuus, halu säilyttää omaperäinen identiteetti) alkuperäiskansoihin usein liitetyistä indikaattoreista. Niin sanottuihin vahvoihin indikaattoreihin lukeutuvat ei-hallitseva poliittinen asema, erityinen maasuhde, historiallinen jatkuvuus. Muihin indikaattoreihin lukeutuu mm. muusta väestöstä poikkeava lainsäädännöllinen tai hallinnollinen kohtelu. Toisaalta Thornberry huomauttaa, että alkuperäiskansojen käsitteen muodostamisessa ei voi olla kyse pelkästä piirteiden kuvailemisesta. Kyse siitä ketkä ovat alkuperäiskansa liittyy laajempiin eettisiin, oikeudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin etenkin ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta.

Vaikka alkuperäiskansoihin kuuluvat henkilöt saattavat nauttia samoista yksilöille kuuluvista oikeuksista kuin valtion muut kansalaiset, heidän oikeutensa kansana eivät ole toteutuneet – oikeudet joita valtaväestöön kuuluvat henkilöt pitävät usein itsestäänselvyyksinä (esim. oikeus äidinkieliseen opetukseen ja sosiaalipalveluihin, oikeus omiin instituutioihin). YK:n yleiskokous, Suomi mukaan lukien, hyväksyi syyskuussa 2007 Alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen nimenomaan korjatakseen tämän tilanteen. Julistus ei luo uusia oikeuksia, vaan pyrkii varmistamaan että yleismaailmalliset, jo olemassaolevat ihmisoikeudet toteutuvat myös alkuperäiskansojen kohdalla.

Suomessa saamelaiset on tunnustettu perustuslaissa alkuperäiskansaksi. Lapissa itseään lappalaisiksi (saamelaisista aiemmin käytetty nimitys) kutsuva ryhmä on myös toistakymmentä vuotta väittänyt olevansa alkuperäiskansa – usein väittäen olevansa ainoa oikea alkuperäiskansa Suomessa.

Vuosien aikana on kättä väännetty erityisesti siitä, ketkä ovat asuneet saamelaisalueella ensin. Tämä on tärkeä osa alkuperäiskansamääritelmää, muttei ainoa. Kuten yllä tulee esiin, tilanteissa joissa sekä valtaväestöön kuuluvat että ei-hallitsevassa asemassa olevat ryhmät voivat viitata alueen asuttamiseen ennen kolonisaatiota tai valtion perustamista, alkuperäiskansamääritelmän muut indikaattorit kuten alisteinen asema sekä kulttuurinen omaperäisyys nousevat erottaviksi tekijöiksi.

Jos on todella tarpeen pohtia ns. lappalaisten alkuperäiskansa-statusta koskevan väitteen oikeutusta, on huomioitava alkuperäiskansamääritelmän muitakin tekijöitä. Esimerkiksi mikä on ns. lappalaisten omaleimainen kulttuuri ja identiteetti ja kuinka he tähän mennessä ovat osoittaneet halua ja pyrkimystä pitämään yllä ja säilyttämään niitä tuleville sukupolville? Mikä on heihin kohdistuva syrjinnän ja alistamisen historia ja perintö? Miten heidän alisteinen asemansa tulee esille nykypäivänä?

(Almmustuvvan Ávviris 11.7.09)

Dálkkádatrievdeapmi lea dagahan ahte arktalaš jiekŋameara suddagoahtán, mii fas lea riegádahttán ođđa beroštumi davviguovlluide. Ođđaseamos boahtti lea Nato, mii geassemánu áigge dollii Ruoŧa Sámis stuorra logi beaivve guhkosaš áibmosoahtehárjehallamiid maidda Ruoŧŧa ja Suopma maiddái oassálastiiga. Soahtehárjehallamat leat oassin Nato viggamušaid viiddidit militára leahkima ja nannet soahteválmmasvuođa arktalaš eatnamiin ja čáziin. Bealákeahtes (dušše namas) Ruoŧŧa ja Suopma lassaneaddji oassálastin Nato doaimmaide lea guovddáš olli soahtelihtu plánain militariseret arktalaš guovlluid. Ruoŧŧa ja Suopma leat Nato áibmosoahtehárjehallamiin mielde soahtelihtu Ráfiverddevuohta-prográmma lahttun. Dása lassin guktot riikkat leat mielde Nato máŋgariikkalaš ráfidorvojoavkkuin (ISAF-operašuvdna) Afganistanis. Buot dát čujuhit guktuid riikkaid viggamušaide searvat Natoi beroškeahttá olbmuid vuostálastimin dain guovtti riikkas.

Suoma hálddahusbellodagat leat guhká kampanjeren Nato-lahttovuođa beales ja diđolaččat geahččalan hábmet olbmuid oannuid eambbo Nato-miehtemielalažžan. Geassemánu álggus Nato ja Suoma militára lágidedje Helssegis golmma beaivve guhkosaš skuvlenkonferánssa, masa oassálaste sihke Nato lahttoriikkat ja eará ovttasbargoriikkat birra máilmmi. Vuollel vahku konferánssa maŋŋá Suopma vuolláičálii Natoin militárateknologiija guoski ovttasbargošiehtadusa. Ruoŧŧa lea vuolláičállán seammalágan šiehtadusa jagis 2007.
Ruoŧa Sámis logi beaivve bistán soahtehárjehallamat ledje stuoramus áibmofápmočájahus Davvimeara ja Mearrabađaluovtta guovlluid historjjás. Juoba Ruoŧa ráđđehussii ii muitaluvvon soahtehárjehusa viidodagas. Soahtehárjehusaid vuođđun lei fiktiivvalaš skenário mas Nato soahtá Lapistan-nammasaš eahpedemokráhtalaš terroristastáhta vuostá. Guovddážis dán fiktiivvalaš soađis lea konflikta oljo- ja gássaresurssain Lapistan ja Bothia-nammasaš Nato-lahttoriikka gaskkas. Konflivttas maiddái bealákeahtes Nordistanis ja Suomias lei smávva rolla. Davviriikkain ii dáidde geasage leat eahpečielggas masa dahje geasa Lapistan čujuha. Dego máŋgasat leat fuomášuhttán, Nato soahtehárjehallamat Lapistan vuostá loavkkašuhttet sihke sámiid ja Ruoŧas orru muslimiid. Ruoŧa sápmelaččat leamaš maid fuolas soahtegirdiid vahágiin bohccuide, eandalitge aiddo riegádan misiide.

Miellagovaid ráhkadeapmi sámiin vášalažžan ii leat vuosttas háve go eamiálbmogat buohtastahttojuvvojit terroristtaide. Ovdamearkan Kanadas ja Ođđa Selánddas jagi 2001 maŋŋá fápmuiboahtán terrorismavuostásaš lágaid leat geavahuvvon eamiálbmogiid vuostá. Báifáhkka eamiálbmogat geat gáibidit sin rivttiid dovddasteami ja nannema leatge terrostistajoavkkut ja stáhta vašálaččat, geaid sáhttá giddet ođđa lágaid vehkiin. Nappo terrorismavuostásaš lágat leat máŋga riikkas heajudan eamiálbmogiid riektesuoji ja sin olmmošvuoigatvuođagáibádusaid. Dán konteavsttas Lapistan ii leat vigihis miellagovahusleaika, muhto dan vehkiin lea vejolaš ráhkadit stáhtaid perspektiivvas ávkkálaš miellagovaid, maid mielde eamiálbmogiid iešmearridanrievttit leat veardideamis terroristajoavkkuid doaimmaide.

Seamma áigge go Suopma ja Nato dolle skuvlenkonferánssas Helssegis geassemánu álggus, Norga almmuhii sirdit iežas militára operatiivvalaš gohččunguovddáža čállingotti Stavangeris davás Reitanii Bodø lahka. Sivva sirdimii lea Norgga ulbmil bidjat eanet deattu davviguovlluide. Norga lea máilmmi vuosttas riika, mas borgemánu álggus lea operatiivvalaš doaimmaid čállingoddi poláragierddu davábealde. Maiddái máŋga Norgga ráđđehuslahtu leat ávžžuhan Nato nannet iežas rolla arktalaš guovlluin. Earret eará Norgga bealustusminister  Anne-Grete Strom Erichsen ávžžuhii miessemánus dollon Nato čoahkkimis nannet soahttelihtu mearkkašumi davveguovlluid bealustus- ja dorvvolašvuođaáššiin.
Nato davveguovlluid plánat eai noga davviriikkain. Geassemánu áigge maiddái Nato johtilis doaimmaid joavkkut leat doallan máŋgariikkalaš soahtehárjehállamiid Latvias. Baltia operarašuvdna (BALTOPS) lea jahkásaš soahtehárjehus man ulbmilin lea Nato mielde buoridit guovllu guimmiid ovttasbargonávccaid. Dása lassin Poland lea ain mielde USA plánain cegget missiiladuostungálbba nappo logi duostunmiissiilla Davvi-Polandii. Polanda bealustusminister Bogdan Klich maid gieskat almmuhii ahte Nato áigu ásahit Joint Battle –gohččunguovddáža Davvi-Polandda Bydgoszczii, mas lea juo Nato hárjehanguovddáš.

Nato lea máilmmi stuoramus váimmusvearjjuid hálddašeaddji ja soahtemašiidna. Soahtelihtu doapman davi eatnamiidda ja čáziide lea oassi arktisa militariserema, mas maiddái Ruošša lea eanet aht´eanet mielde. Ruošša soahtegirdit leat girdán arktalaš guovlluin ja Norgga rittus geasi 2007 rájes. Mannan cuoŋománus Kanada olgoriikkaminister Lawrence Cannon deattuhii ahte mii boahtá arktalaš guovlluid suverinitehta bealusteapmái, Kanada ii áiggo vuollánit Ruošša uhkidemiide. Riikka arktalaš guovlluid bealustanstrategiija mielde Kanada lea ceggemin militára Arktalaš hárjehallanguovddáža Resolute Bayíi Cornwallis-sullui, viiddideamen ja beaktilmahttimin Kanada rádjegoziheami ja huksemin arktalaš čiekŋalismeara dámppaid stašuvnna Nanisivikii Baffin-sullui.

Mannan galbma soađi biekkat orrot bossumin davveguovlluin ođđasit. Dán háve Suopma ja Ruoŧŧa lea aktiivvalaččat mielde arktisa militariseremis ja uhkideaddji miellagovaid sárgumis.

(Almmustuvvan Gábas geassemánus 2009)

Lohken gieskat ovtta mu verdde ja kollega, kanadalaš feministta miellagiddevaš artihkkala sosiála sohkabeali (ru. genus, su. sosiaalinen sukupuoli, eaŋg. gender) doahpaga váilevuođain. Su mielas “sosiála sohkabealli” doaba ja dan atnuiváldin leat hehtten ja ráddjen nissonlihkadusa politihkalaš ulbmiliid ollašuhttimis – nappo servodaga patriarkála struktuvrraid nuppástuhttima. “Sosiála sohkabealli” lea váldán deattu eret dán ulbmilis. Eambbo ja eambbo iešguđet oktavuođain lea sáhka “sosiála sohkabealis” dan sadjái go hállojuvvošii nissonolbmuid birra. Dán láhkai nissonolbmot šaddet vuot ođđasit oaidnemeahttumin sihke servodagas ja ságastallamis. “Sosiála sohkabealli” lea eambbo neutrála ja dan dihtii muhtimiid mielas buoret doaba.

Linda Christiansen-Ruffman mielas goit dát doaba geavahuvvo politihkalaččat nissoniid vuostá earret eará čuovvovaš vugiin: 1) dat heajuda nissoniid politihkalaš barggu, mii viggá nuppástuhttit servodaga, 2) dat heajuda nissoniid politihkalaš doaibmivuođa (agency), 3) dat jaskkodahttá nissoniid, 4) dat dahká eahpedássidis váldegaskavuođaid nissoniid ja albmáid gaskkas oaidnemeahttumin, ja 5) dat normalisere almmáiolbmuid kultuvrra ja oaidninčiega. “Sosiála sohkabealli” lea doaba man vuođđun lea guovttijuohku. Christiansen-Ruffman gohčoda dan guovttijuogu “juogo-dahje dávdan” mii fáŋge nissoniid (ođđasit) veardádalli gaskavuhtii almmáiolbmuiguin. Norbman lea vuot almmáiolmmoš, masa nissonolmmoš diđolaččat dahje dieđekeahttá veardiduvvo. Boađusin lea dat, ahte lea ain váddásut govahallat iehčanas, autonomalaš nissoniid ja iešguđet nissoniid siskkáldas gaskavuođaid.

Christiansen-Ruffman namuha erenoamážit davviriikkalaš nissondutkamuša ovdamearkan dakkár lahkonanvugiin, mat leat ráddejuvvon guorahallat dan, leago nissonolmmoš seammalágan vai earálágan almmáiolbmuide veardidettiin. “Sosiála sohkabealli” nappo ráddje analyhtalaš (guorahalli) vejolašvuođaid iige dat nagot buktit ovdan feministtalaš perspektiivva máilmmis. Dat lea doaba mii lea sollen feminismma váldoiešvuođaid: fuomášumi buot nissoniidda ja sin máŋggabealátvuhtii, patriarkáhtii ja dan sosiála proseassaide, feministtalaš strategiijaide ja višuvnnaide nuppástusa birra ja nissonlihkadusaid viggamušaide iešguđet guovllus máilmmis.

Christiansen-Ruffman mielas “sosiála sohkabealli” doahpagis ii leat analyhtalaš fápmu láidestit min molssaeavttuide patriarkála válddi vuostá – válddi man iešvuođat ja árvvut leat gilvvohallan, vuovdáivuohta, kontrolla ja veahkaváldi. Son dadjá ahte nu guhká go patriarkála doaladumit ráđđejit servodagain, kultuvrrain ja dutkamušas, lea dárbu feministtalaš politihkalaš lihkadussii man ulbmilin lea nuppástuhttin, ii dušše dásseárvu patriarkála servodagas. Su mielas nuppástuhtti, holisttalaš feministtalaš guorahallan sisttisdoallá nissoniid molssaeavttuid servodagaid birra, maid ulbmilin ii leat veahkaváldi ja jápmin, muhto váldit vára eallimis.

Artihkal: Christiansen-Ruffman, Linda. “Women, Knowledge and Change: Gender Is Not Enough.” Resources for Feminist Research 32.1/2 (2007): 114-38.

For weeks, I’ve been puzzled by the early June EU elections. What’s going on in Europe? Capitalism is in its biggest crisis for decades and what do the Europeans do? Vote the right-wing in. Aren’t these folks and their ideologies largely to blame for the current mess? What am I missing here? Don’t Europeans want a change and alternatives to crony capitalism at all? Americans wanted change and got their Obama. One would’ve expected at least some kind of Obama effect on the other side of the Atlantic. What do Europeans want?
When I couldn’t get very far with my own pondering, I started looking for critical analyses online. So far, there has been almost a total silence in much of the progressive media that I usually follow. To my great disappointment, Democracy Now hasn’t cared to pick up the pieces of the European left and make sense of it to its listeners. I haven’t been able to find one critical analysis in the Guardian and their long list of columnists.

However, I did find a story in the Huffington Post titled “EU Parliament: Conservatives Score Wins On Message Of Economic Recovery” according to which “advances by the far right were driven in part by voters’ desire to punish mainstream parties for the recession, and by concerns about burgeoning immigration within the bloc of 27 countries that stretches from Ireland to the edge of Asia. Low voter turnout of 43 percent also played a role.”

Racism is on a big rise in Europe but as many people see it with their anti-immigration platforms, the targets of racism are not non-white people, but as the British National Party’s leader Nick Griffin argues, “There is a huge amount of racism in this country. Overwhelmingly it is directed against the indigenous British majority, which is one reason we have done so well in these elections.” What can you say? The crisis of empire?  Indigenous British majority, the latest victims of racism – but by who?

In “Victory for Europe’s centre-right,” the Financial Times wrote: “Apart from a record low turnout of 43.1 per cent, the most striking feature of the elections was the failure of socialists or centre-left parties in four of Europe’s six largest countries – France, Germany, Italy and Poland – to persuade voters that the global financial crisis and recession represented a “crisis of capitalism” that justified a turn to the left.”

“One reason is that centre-right leaders, alert to the risk of being portrayed as defenders of a heartless or irresponsible capitalist system, have sought to protect citizens against the worst effects of the recession by preserving jobs where possible and letting the welfare state take care of those in need. Unemployment benefits, access to medical care and other forms of social expenditure, which come into effect automatically during a recession, form a large part of the €400bn fiscal stimulus that EU policymakers claim to have been implementing over the past six months. This Franco-German model, criticised in the US and UK in the boom years as an unaffordable, bloated welfare system, has turned out to be exactly what most voters want during the recession.”

In tough times, then, the right becomes the new left? For some reason, one has a sense of dejá vu. Yes, we have seen this before: at least since Tony Blair’s Labour government, the left has been the new right, with his famous Third Way and deep ties to the Bush administration. Isn’t this just a logical next step?

After some further searching, I came across the World Socialist Website where a column “Election platform of the “European Left”: Pious wishes and right-wing policies” suggests that the social democrats are faced with huge losses because they have long become the New Right and embraced the free-market policies and ideologies of deregulation of financial markets and the destruction of social welfare programs. Millions in Europe have suffered from anti-welfare laws and other social democratic “reforms.”

The authors of the column also offer their harsh criticism of the hypocrisy and politics of evasion of the European Left:
“The same applies to the platform of the European Left, which evades tackling crucial issues. The whole edifice of pious wishes is aimed at masking current social reality: The irreconcilable class divide between the interests of the broad mass of the population and the ruling elites.

“Is the financial and economic crisis rooted in the contradictions of the capitalist system, or is it merely the result of an incorrect policy? Is it possible to renew the existing institutions and organisations—the European Union, national parliaments, the social democratic parties and trade unions—in the interest of workers, or must the working class organise itself independently and develop its own social and political alternative?

“These questions are left unanswered by the European Left. The entire political activity of the European Left centres on preventing workers from drawing revolutionary conclusions from the crisis and adopting a genuine socialist perspective. The European Left resembles a man who decides to put up colourful wallpaper and slap a coat of paint on a house with rotten foundations, collapsing walls and an infrastructure in an advanced state of disintegration. As any architect knows, on this basis it is possible to sell a house, but that will not prevent its eventual collapse.

“Behind its bombastic language, the European Left is offering its assistance to the European ruling classes to save the European Union and its institutions. The group has considerable experience in such matters. Nearly all of its member organisations have already participated in bourgeois governments. … If one carefully reads the statements put forward by the European Left, the right-wing character of the grouping becomes evident. … The right-wing content of the election platform is most evident in the section dealing with foreign policy. While paying lip service to anti-militarism, the European Left openly embraces the most important aims of European imperialism.”

I guess these and some other articles I was able to find give some insights to what’s going on in Europe – the right is the new left, following the lead of the left turned right a while back, and that the left wing has no wings – but none of them satisfactorily explains why people in Europe aren’t interested in real change and alternatives to casino capitalism that got them into the mess in the first place. All they seem to be capable of doing is casting protest votes for hate mongers and neo-Nazis. Disappointing and very disturbing.

Sámit eai leamaš seamma gergosat árvvoštallat oljofitnodagaid dego máŋggat eará eamiálbmogat, vaikko oljofitnodagat leat beakkán eamiálbmogiid eatnamiid billisteaddjit ja olmmošvuoigatvuođaid dulbmejeaddjit birra máilmmi. Sámit baicce leamaš geargosat ovttasbargat fitnodagain dego Statoiliin jearakeahttá maid dat bargá eará guovlluin máilmmis, eandalitge eará eamiálbmotguovlluin. Muhtin sámi ásahusat leat vuolláičállán ovttasbargošiehtadušaid Statoiliin, mii galgá ruhtadit earret eará oahpuid ja dutkamuša Sámis.

Ii leat gullon gostige ahte livččii ságastallon almmolaččat dan birra leago dákkár ovttasbargu etihkalaš ja dohkálaš dahje makkár sajádahkii dat bidjá sámeásahusaid geat leat njuiken Statoil gielkái. Leatgo dákkár sámeásahusat oassálastimin eará eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dulbmemii go váldet vuostá ruđaid mat bohtet dáid álbmogiid eatnamiid rivvemis? Gos lea servodatberošteaddjiid kritihkalaš jietna go lea sáhka fitnodagain dego Statoil? Vai leago áin nu ahte ii sáhte gáskit gieđa mii biebmá du?

Gieskat Greenpeace geahččalii presset Statoil geassádit Kanada Alberta-provinssa oljodoaimmain, mat leat viidát árvvoštallon máilmmi vearrámus biraskatastrofan ja oktan vearrámus CO2 gássaid buvttadeaddjin. Davvi-Alberta oljodoaimmat eai leat dábálaš boahkamat muhto doppe olju buvttaduvvo oljosáttus. Oljosaddu lea sattu, lairra ja roavva oljju dahje bitumi seaguhus. Vai oažžut oljju sattus, dan galgá ligget hui bahkasin. Dasa lassin juohke oljolihtera buvttadeapmái galgá geavahit golbma lihtera buhtes čázi. Dat lea nappo proseassa mii skievttida energiija ja čázi ja buvttada issoras meriid mirkobázáhusaid CO2 gássaid lassin. Mirkoduvvon čáhci (1,8 trillion lihtera beaivvis) čohkkojuvvo stuorra dahkkojávrriide gos mirkkut golget lagaš Athabasca-johkii. (Sáhtát geahččat govaid dán liŋkkas.)

Oljosaddogiettit leat gohčoduvvon máilmmi duolvamus oljun. Muhto oljosaddogiettit eai leat dušše stuorra birasgažaldat, dat leat maiddái olmmošvuoigatvuođagažaldat ja eamiálbmot vuoigatvuođagažaldat. Dene ja cree-álbmogat geat orrot guovdu dahje láhka oljosaddogittiid leat massan eatnamiid, guollejogaid ja gillágoahtán hárvenaš vuoivvas-borasdávddas. Doaktárat geat leat geahččalan buktit albmosii mirkoduvvon guovlluid ja olbmuid ođđa buohccuvuođaid gaskavuođa leat jaskkodahtton.
Statoil pláne billistit oljobuvttademiin 1100 km2 viidosaš guovllu Davvi-Albertas. Seamma áigge eará sajis máilmmis Statoil čevllohallá ruoná politihkainis ja verddevuođainis eamiálbmogiiguin dego sámiin, geat eai oro diehtimin dahje berošteamen maid Statoil lea bargamin Kanadas; mo dat lea mirkoheamen eamiálbmogiid eatnamiid ja jogaid dahje duššádeamen sin eallinvugiid, ealáhusaid ja dearvvašvuođa.

Greenpeace leamaš jođus davviriikkain feaskarastimin ruhtadeaddjiiguin ja mediain ovdal Statoil jahkečoahkkima mii dollui gieskat Stavangeris. Dál livččii áigi maid sámiin morihit geahččat dárkileappot guđelágan seaŋgaguoibmi sis lea, ja maid dat bargá dalle go ii leat irggástallamiin sámiid.

It’s been a while since I posted on my blog – but there are times in life when you have to and also want to prioritize other things. When I started my blog my biggest worry was that it at some point becomes just another thing on my to-do list, another thing to stress about. After some agonizing, I promised to myself that I can’t simply allow that happen. The most amazing thing is that it has worked – weeks and weeks have gone by and no anxiety attacks, no raising blood pressure for the fear of – not even sure of what. Definitely not of the end of the world. I’ve also realized that I should and want to write only when I’m compelled to write.

What compelled me to write now is the recent article in the Toronto Star about people who argue that in-vitro fertilization should be covered by medicare because motherhood is a right that every woman should have. My first reaction – shared by many as I found out a few days later – was that that’s a pretty excessive demand. I don’t have a problem with motherhood being a right – while most people seems to have, according to the Toronto Star article.

To be honest, I’m not entirely sure why my first reaction was that demanding medicare to cover IVF goes a bit far. Maybe it is because as far as I’m concerned, motherhood is not a medical procedure that is needed to save your life. Perhaps I agree with those who are critical of the sense of entitlement around the argument for medicare paying your desire to be pregnant.  As one woman (who requested to stay anonymous) responding to the Star article maintained: “I am so fed up with people who believe it’s society’s duty to provide them with whatever they want, no matter the cost.”

Yes and no. If pregnancy is not a right, is waging war then a right? If we protest paying for IVF under medicare, why don’t we protest as vigorously and with passion against the government spending our tax dollars on war? Personally, I prefer my tax dollars going toward supporting new life rather than killing people – isn’t this a no-brainer? I’m not alone – another commentator in the Star article wrote: “Of the myriad of stupid and wasteful things my taxes pay for, I would have absolutely no problem with government-funded IVF.”

And we are not talking only about my taxes but as I recently learned, this includes my very payments to the Canada Pension Plan. In the latest issue of the Canadian Dimension, Richard Sanders writes: “And Canadian workers are now forced, through the Canada Pension Plan (CPP), to invest in many of the world’s largest war industries. For example, the CPP’s portfolio includes $100 million in investments in Boeing and Lockheed Martin, which manufacture the AH-64, F-15s and F-16s.” I have no say whatsoever how CPP invests its funds – and I’m disgusted at the idea that if I ever retire in Canada, my monthly pension payments will be cashing in from the global arms trade. In short, how can we retire ethically?

In fact, the Star article is somewhat misleading in talking about right to motherhood while the issue is the right to be pregnant. Equating motherhood with pregnancy is a very narrow interpretation and ignores a variety of other ways of becoming and being a mother. And it’s not only adoption of babies abroad that I’m thinking of here – despite it being the latest trend thanks to the craze doing circles among the Hollywood crowd. Perhaps this equation is at the core of my unease with the article. Is every woman entitled to be pregnant at any cost if not every woman is not entitled to abortion at any cost, for example? Should we talk about these issues together? And doesn’t arguing that pregnancy is a medical procedure only add to the medicalization and pathologizing of women’s bodies? And we know that IVF is big business. If it was covered under medicare, there is no question that pharmaceutical and other medical companies would be pushing IVF even more aggressively than so far.

I know motherhood studies is its own field and that most likely these issues have already been debated and examined. I’d like to hear them – I hope those scholars will join this public debate.

Diibmá miessemánus lei sáhka máilmmeviidosaš genadutkanprošeavtta Genographic Project áigumušain čoaggigoahtit maiddái sámiid genaid kártet olmmošgotti historjjá ja čielggadit gos iešguđet álbmogat bohtet (geahča Genadutkan, sámit ja eará eamiálbmogat.) Dál Norggas Røros vuovdeeaiggádiid searvi lea addán cealkámuša lullisápmelaččaid vuoigatvuođaid birra, mas sii maiddái dadje ahte muhtin lullisápmelaš bearraša genaid galgá iskat ja čielggadit leatgo sii oppanassiige sápmelaččat (gč. omd. Ávvir 10.3.09). Dákkár čuoččuhusaide lea álki čáibmat iige váldit daid duođas. Muhto dego Ávvira oaivečálus deattuha, dákkár ovdagáttuid ferte váldit duođas ja digaštallat daid almmolaččat.

Lea dehálaš ahte sihke sámi politihkkárat ja dutkit guorahallet dákkár ovdagáttuid vai mis leat buoret návccat ja reaiddut duostut daid. Maid dákkár doaladumit muitalit otná dáža servodagas ja dáža-sámi gaskavuođain? Mii lea dákkár oainnuid duohken – ballu, gáđašvuohta, vášši vai diehtemeahttunvuohta? Vai jáhkketgo (muhtin) dážat ain ahte sápmelaččat galget leat dihtoláhkai (oktageardán ja duihmi) vai lea “albma” sápmelaš? Manne oainnut “albma” sápmelašvuođas ellet ain nu nannosit? Dát leat muhtin gažaldagat maid dán oktavuođas galggašii guorahallat sihke dieđalaččat ja politihkalaččat.

Røros vuovdeeaiggádiid searvvi čuoččuhusaid galgá váldit hui duođas maiddái daid sivaid geažil maid eamiálbmogat eará guovlluin máilmmis leat buktán ovdan ja vuostálastán genadutkama: Eamiálbmogat leat buktán ovdan ahte genadutkama ja -kártema politihkalaš boađusin sáhttá leat “dieđalaš” čuoččuhusat ahte eamiálbmogat eai leatge eamiálbmogat iežaset guovlluin. Diibmá go Sámis lei sáhka Genographic Project áigumušain, muhtin olbmot dalle maid boagustedje ja lohke ahte genadutkamušas ii leat miige ballamuš. Vaikko Røros vuovdeeaiggádiid searvi fárga gesii cealkámusas eret ja áiggui čállit ođđa cealkámusa, dat čájeha ahte fuolla man eará eamiálbmogat leat guhká buktán ovdan guoská maiddái sámiid.

The recent investigative series in The Toronto Star sheds light to the often illegal practices of hiring and exploitative working conditions of foreign ‘nannies’ in Canada. Part 1 details how nannies are lured into and trapped in bogus jobs or forced to work illegally while living and working in unacceptable conditions. According to the Star, “the popular federal Live-In Caregiver Program has become a nanny trap.” One Filipina caregiver recounts how her passport was taken away by a Toronto recruiter and how she ended up with 16 other unemployed Filipina caregivers sleeping on the floor of the recruiter’s basement “in custody, detention, imprisonment and incarceration, without proper food … harassed, frightened, scared.” Part 2 reveals how federal agencies fail to protect foreign caregivers. It seems there are serious gaps and sloppy practices in the two federal departments who are supposed to be overseeing the Live-in Caregiver Program. The Star notes that ” federal offices have made questionable approvals of applications from nanny recruitment agencies.” What the two-part series doesn’t discuss are the reasons why Filipina women are compelled to leave their homes, families and country behind.

An article by Victoria Tauli-Corpuz (the current chair of the UN Permanent Forum of Indigenous Issues) sheds light to some of the possible reasons. Her article “Globalization and its impacts on indigenous women: The Philippine case,” details the consequences of World Bank Structural Adjustment Program policies on indigenous women in her country. Especially the liberalization of agriculture has resulted in aggressive forms of cash crop production which has had severe impacts on indigenous women, the majority of whom continue to be engaged in subsistence food production. The cash crop production directly affects the land tenure and production by indigenous peoples who are unable to compete with imported crops.

The WTO trade agreements drive countries to produce agricultural exports rather than food for local consumption. This requires concentration of land ownership and production capacity to the hands of few large agribusinesses and landowners. This leaves “hundreds of thousands of indigenous peasant women insecure over their rights to their ancestral lands.” It also threatens local food security, increases health risks and further degrades the environment. Cash crops require large amounts of pesticides and fertilizers.

Tauli-Corpuz maintains that “The most significant effect of globalization on indigenous women is the significant shift from subsistence production to the production of cash crops. … Indigenous methods of production and resource management are considered inefficient and backward by the global market economy whose mantra is global competitiveness and comparative advantage. Hundreds of thousands of indigenous women will have to abandon their sustainable agricultural and resource management practices.”

She continues: “The displacement from the rural areas has brought women to the urban centres and most of them end up with the urban poor in the slum areas. A great bulk of these women also have applied for overseas contract work.”

The statistics the article offers are dated but they provide a sobering picture of the abuse and violence overseas contract workers are faced with. “According to the Overseas Workers Welfare Association, within 1996, 105 overseas contract workers died outside of the Philippines, 49 came home mentally ill, and 62 came home with various physical disabilities.”

In short, the displacement and exploitation of indigenous women that starts in the Philippines only continues in countries like Canada, without much government oversight.

Otne lea riikkaidgaskasaš nissoniid beaivi. Dáppe Torontos lágiduvvui ikte miellačájahus masa sullii beannot duhát olbmo oassálaste (ieš in beassan searvat go ledjen Eamiálbmotnissoniid symposiumis Trent universitehtas Peterborough’is). Dán jagi temán lei stáhta geatnegasvuohta sihkkarastit buriid bargosajiid ja olmmošárvvu buohkaide. Vaikko dan birra ii leat olus sáhka dieđihangaskaomiin, otná ekonomalaš kriissa vearrámus gillájeaddjit leat dábálaččat nissonolbmot; sin dorvvolašvuohta, dearvvašvuohta ja eandalitge buresbirgejupmi gillájit go ekonomalaččat manná funet. Sii leat dábálaččat vuosttažin massimin barggu – sii barget eahpeformála surggiin dahje oasseáigásaččat almma mangelágan bargodorvvu. Nissonat maiddái gillájit go mánáidgárdesajit geahppánit, dearvvášvuođabálválusat čuhppojuvvojit, ássandoarjagat nohket ja dorvoruovttut heaitihuvvojit. Bargiin geat dinejit dušše minimumbálkká ja geat barget oasseáigásaččat leat eanaš nissonolbmot ja dávjá riikkain dego Kanadas eai deavdde bargguhisvuođaruđa gáibádusaid.

Dán vahkus International Trade Union Confederation almmustahtii raportta man mielde bálkaerohus sohkabeliid gaskkas lea stuorat go ovdal navdojuvvon. Raporta jearahalai 300 000 olbmo 20 riikkas ja bohtosat čájehedje 22 % erohusa nissoniid ja almmaiolbmuid gaskamearálaš bálkkaid gaskkas. Stáhtaid loguid mielde dat erohus lea dušše 16,5 %. (Eamiálbmotnissonat Kanadas dinejit eambbo go bealli unnit go almmáiolbmot gaskamearálaččat – sii ožžot 46 sentte barggus mas almmáiolmmoš oažžu olles dollara.) Raportta eará bohtosat ledje ee. ahte allaoahpan nissonat vásihit vel stuorat bálkaerohusa ja ahte bálkaerohus stuorru agi mielde. Mo dákkár dilli lea vejolaš? Máŋgasat leat guhká jo julggáštan ahte feminismii ii leat šat dárbu, nissonolbmot leat áigá jo olahan dásseárvvu servodagas. Muhto eat mii leat vel 2000-logusge juksan nissonlihkadusa vuođđogáibádusa seamma bálka seamma barggus. Manne dat lea nu váttis, jos ii measta veadjemeahttun? Ollejitgo mii goassige dán ulbmilii, mii galggašii leat nu álki ja sihkkarit olamuttus? Manne dán birra ii leat sáhka eambbo servodagas ja beaivválaš eallimis? Manne mii nissonat leat nu jaskat dán áššis?

Nissoniin lea ain guhkes mátki – muhto gosa? Leago dat dásseárvu maid nissonat ja nissonlihkadus gáibidit, vai leago dat ođđalágan servodat man vuođđun eai leat hierarkkalaš, patriarkála árvvut ja vuogádagat mat olgguštit ja sordet dihto olmmošjoavkkuid (ii dušše nissonolbmuid)? Leago doarvái ahte nissonolbmuin leat seamma vejolašvuođat ja ovddut go almmáiolbmuin otná servodagas? Leago doarvái ahte mii oažžut eambbo nissonolbmuid jođihanposišuvnnaide iešguđet korporašuvnnaide, baŋkkuide ja ráđđehusaide? Máŋgasiidda dákkár liberalisttalaš feminisma ii oppa geahčalge guorahallat servodaga čiekŋalut sierraárvosašvuođaid ja mekanismmaid ja árvvuid, mat olgguštit nissoniid muhto maiddái eará olmmošjoavkkuid.

Čáhppes dutki ja kritihkár bell hooks lea okta sis gii lohká ahte feminisma lea lihkadus mii geahččala heaitihit buot soardima ja olggušteami hámiid servodagas, ii dušše eahpedásseárvvu nissoniid ja almmáiolbmuid gaskkas. Dát oaivvildivččii maiddái dálá servodatlaš ja politihkalaš vuogádagaid gažadeami ja kritihkalaš guorahallama, ii dušše dan ahte oažžut eambbo nissoniid dáidda vuogádagaide, dego leamaš maiddái sámenissoniid ulbmil. Eandalitge sámenissonpolitihkkárat eai leat gárvá árvvoštallat dálá vuogádagaid masa sii dieđusge ieža oassálastet. Mii lea erenoamáš Sámis lea ahte doppe lea váttis gávdnat oppanassiige nissonolbmuid geat livčče smiehttamin oktageardánis dásseárvvu don beallái, hállamin ja niegadeamen ođđalágan vuogádagaid birra dego eamiálbmotnissonat máŋgga eará sajis.

PS: Dá vel sitáhta Ovttastuvvan Našuvnnaid spesialrapportevrra (suorggis veahkaváldi nissoniid vuostá) Yakin Ertürk nissonbeaivve cealkámusas: “Jos nissonat galget beassat eallit friddja veahkaválddis, viggamušat rievdadit doaladumiid galget sisttisdoallat maiddái gažadit maskulinitehta hámiid mat vuođđuduvvet nissoniid seksualitehta kontrolleremii ja/dahje almmáiolbmo bajitárvosašvuođa doallamii almmolaš ja priváhta eallimis. Veahkaváldi ii leat dušše ovttaskas almmáiolbmo dahku muhto dat lea vuođđun dasa mo almmáivuohta  hábmejuvvo, nannejuvvo ja gažaduvvo servodatlaš deattu, sosiála dohkkehanmekanismmaid ja kriisadiliid vuolde. Sohkabealledásseárvvu gáibádusas ii leat sáhka sohkabeliid gaskasaš dáistaleames muhto buorebutge dáistaleames soardima vuostá, mas maiddái almmáiolbmot ávkkášuvvet. Danne dat ahte almmái- ja nissonolbmot ovttas barget beassat eret veahkaválddis nissoniid vuostá sáhttá leat lávki stuorat emansiperemii buohkaide.”

["If women are to live a life free of violence, efforts to change attitudes must include strategies to challenge notions of masculinity based on policing women's sexuality and /or on sustaining male supremacy in public and private life. Violence is not only an act of individual men but is embedded in the way manhood is constructed, reinforced and challenged under societal pressures, social approval mechanisms and crisis situations. The struggle for gender equality is not about a battle of the sexes but rather a battle against oppression, which men also have a stake in. Therefore, men and women working together to end violence against women can be a step forward for greater emancipation for all." UN Press Release March 8, 2009]